Phuket

Phuketissa viivyimme tällä kertaa vain yhden yön, 12-13.2.2017. Vaikutti hankalalta aikatauluttaa lento Pattayalta ja laivamatka Yao Noille samalle päivälle joten pidettiin välipysähdys Phuketissa.

Olen aiemmin käynyt kerran Phuketissa, vuonna 2012. Jotenkaan alue ei kiinnostanut minua silloinkaan erityisesti eikä se kiinnostus oikein syttynyt vieläkään. Edellisellä kerralla olin myös Patongin alueella, silloinen suomalaisen ylläpitäjän hotelli oli käsittääkseni suljettu joten uuden paikan etsintä oli edessä.

Majoituspaikaksi valikoitui Nouveau guesthouse, patongin alueelta tämäkin. Kävelymatkan päästä Bangla Roadilta. Yhden yön majoituksen hinta oli 990b booking.comin kautta varattaessa. Ihan asiallinen perusmajoitus, ei erikoisempia huomioita suuntaan tai toiseen.

Hotellin läheisyydestä löytyi tripadvisorin opastamana sinäänsä loistava Orange restaurant jolle voin antaa vahvat suositukset. Ruokaa sai niin illalla kuin aamullakin, todella kohtuulliseen hintaan. Ja olihan ruoat myös hyviä.

Hotelliin saapumisen jälkeen käytiin kävelemässä Patongin rannalla hetki ihmettelemässä ja paluun aikana Bangla oli jo muuttunut ilta-aikaiseksi kävelykaduksi. Meno ja meininki oli lähes sama (tai siis pahempi koska ping-pong showta tarjottiin myös vaimolle) kuin muutamaa päivää aiemmin Pattayan walking streetillä.

Myöhemmin illalla kävin itsekseni vielä kuuntelemassa rokkia, Tao barissa että Rock Cityssä.

Minun pienellä otannallani voisin sanoa että Patongilla on enempi livemusiikkitarjontaa mitä Pattayalla. Voin olla toki myös väärässä. Paikkoihin ei ollut sisäänpääsymaksua mutta olut maksaa sitten moninkertaisesti tavan paikkoihin nähden, Rock Cityssä pullo Heineken taisi maksaa 200b. Käsivaralta kuvattua videoa kuuden minuutin verran tarttui paikalta mukaan 

Matkan oli tarkoitus jatkua hetimmiten seuraavana aamuna, kohteena meillä oli Ko Yao Noi. Ei ollut tietoa taksin saatavuudesta aamulla patongilta satamaan joten päätettiin tilata etukäteen matkatoimistosta hintaan 600b. Tämä oli ensimmäinen virhe, sillä aamulla hotellista poistuessa aamiaiselle 2.katu oli ”täynnä” vapaita takseja. Hinta oli toki sama 600 mutta turhaa jumpattiin asian kanssa illalla.

Phuket Patong 2.road

Toinen virhe tuli siinä että ei päästy samalle aaltopituudelle määränpäästämme matkatoimistovirkailijan kanssa joten meidät kuljetettiin lopulta väärään satamaan. Satamaan josta pääsee Ko Yao Yaille, näistä kahdesta saaresta se isompi. Suora speed boat Yao Noille olisi lähtenyt Bang Rongin satamasta. No eihän reissu ole reissu alkuunkaan jos ei siellä jotain yllättävää tapahtuisi…

Päätettiin ottaa seuraava speed boat ko yao yaille hintaan 200b. Matka kesti puolisen tuntia ja olihan paikoin melkoista röykytystä kun kovaa ajettiin. Ei muuten ollut montaakaan turistia ko. veneessä.

Bussi phuketin satamassa

Alkuperäinen majoitus oli varattu Yao Noilta joten sinne piti kuitenkin päästä. Ei muutakuin lavataksi saaren halki hintaan 500b sekä pitkähäntävene saarelta toiselle 150b. Yao Yailla taksikuskin kanssa keskusteltiin tulevista matkasuunnitelmista suunnitelmista ja kerrottiin että myöhemmin tie veisi Phi Phille joten matkalla pysähdyttiin kuljettajan aloitteesta matkatoimistossa ostamassa pikaveneliput Yao Noilta Phi Phille hintaan 1200b/hlö (sisälsi taksikyydin resortista satamaan). En tiedä oliko tuo kuinka kova ”turistihinta” mutta ihan hyvää palvelua ainakin minusta.

Lopulta viimeinen taksimatka Yao Noin satamasta hotellille, 300b. Kello taisi olla jotain 14:00 kun perille päästiin. Eli siirtyminen saarelle tuli lopulta maksamaan 2,5 kertaa enemmän mitä suora speed boat ja aikaa meni enemmän mutta nähtiin myös maisemia paljon enemmän. Eli loppujen lopuksi ei juurikaan harmittanut tämä pikku seikkailu.

Toki jälkikäteen mietittynä olisi voinut majoituksen phuketista ottaa lähempää satamaa esim. Phuket Townista. Ei ollut oikein mitään ennakkotietoa Townista ja halusin pelata varman päälle joten majoitus otettiin Patongilta.

Pattaya

Pattaya 9.2-12.2.2017

Paluu tänne oli vähän kaksijakoinen asia. Toisaalta tykkään itse tästä kalastajakylästä mutta toisaalta taas ei Pattaya ole ehkä mikään ideaalisin häämatkakohde. Tai no, kaikkihan riippuu siitä miten asioihin suhtautuu. Minusta pattiksen tai pattijoen (rakkaalla lapsellahan on monta nimeä!) paras puoli on se että porukkaa on paljon joten kaikkia turistiaktiviteetteja kuten reissuja järjestetään käytännössä joka päivä. Ravintola- ja baaritarjonta lienee myös Thaimaan monipuolisinta. Jos rantalomakohdetta etsit niin katso suosiolla joku toinen paikka.

Löytyi Pattayan rannalta sentään palmuja

No siellä oltiin kuitenkin kolme yötä. Oli ihan kiva näyttää vaimolle paikkoja missä itse olen aiemmin lomaillut.

Majoituksena meillä oli Dathomas guesthouse, sijainti soi honeylla 2.kadun ja buakhaon välissä. Itseasiassa tämä oli sama kiinteistö missä majoituin edellisen kerran. Paikan nimi oli tuolloin Casa de Lobos. Nykyinen manageri oli käsittääkseni ruotsalainen. En tiennyt varausta tehdessä että tämä on se sama paikka.

Soi buakhaon liikennettä

Kolmen yön majoituksen hinta oli 1620b. Jos ei hinta ollut ihmeellinen niin ei kyllä paikan nykytasokaan. Mene ja tiedä sitten ovatko volyymitasot nousseet viidessä vuodessa vai mitä, mutta tällä kertaa ei nukkumisesta tullut ennen kolmea aamuyöllä oikein mitään ilman korvatulppia. Toki tällä kertaa huoneen sijainti oli toiselle puolelle katua kuin viimeksi. Eli jatkossa jos Pattayalle on asiaa niin täytyy katsoa rauhallisempi majoitus.

Muutoin ei kalastajakylään kuulunut ihmeempiä. Venäläisten määrä on minusta hieman pienempi nyt, ehkäpä tilalle on sitten tullut intialaisia ja arabeja. Taitaa olla matkustus kaikenkaikkiaan vähentynyt jonkin verran, aika monen baarin ja majatalon yhteydessä oli kyltti paikan myynnistä tai vuokrauksesta.

Pattaya Walking Street
Icebar v2o:ssa nautittiin drinkit, pakkashuoneessa.

Kolmen päivän aikana ei tehty mitään erikoisempaa, katseltiin nähtävyyksiä ja kierreltiin kauppakeskuksia.

Big Buddha Pattayan mäen päällä, täällä on tullut käytyä jo muutaman kerran aiemminkin mutta aina hyvä päiväretkikohde.
Pattayan maisemaa jompparin suuntaan
Pattaya Night bazaar kakkoskadulla. Hyvä paikka ostella kaikkea (turhaa) turistikrääsää.

Maikan majatalolla kävimme myös tietovisailemassa. Sekä lauantain legendaarisessa saunaillassa. Saunaillan aikana kuulin myös että Maikka on myynyt majatalon, jään mielenkiinnolla seurailemaan miten toiminta jatkuu tulevaisuudessa.

Seuraava kohde oli Phuket, jonne lennettiin Bangkok Airwaysilla U-tapaosta. Kone HS-PZC (ATR72-500).

Matkaa kentälle Pattayalta on reilu 50km, julkista liikennettä ei löydetty joten taksilla kentälle hintaan 800b.

Teksti kirjoitettu keväällä 2017 mutta jäänyt blogin luonnoksiin roikkumaan, julkaistu 30.12.2017.

Bangkok

Bangkok 5.2.-9.2.2017

Viisi vuotta sitten viimeksi. Näin se aika menee, hämmentävän nopeasti.

Itselleni Bangkok on aika kaksijakoinen paikka. Ruuhkainen ja saasteinen – samalla kuitenkin myös kiireinen ja kiehtova. Onhan se aivan valtavan kokoinen, Thaimaan pääkaupunki. Olen omien laskujeni mukaan käynyt siellä nyt jokaisella kuudella reissulla ja väitän silti että olen nähnyt ehkä 10% kaupungista.

Koen kaupungissa kulkemisen hieman hankalaksi, toki BTS skytrain sekä metro helpottaa sitä. Varmastihan bussilla ja vesitaksilla pääsisi moneen mielenkiintoiseen paikkaan mutta en ole koskaan asiaan perehtynyt niin paljoa. On riittänyt nähtävää em. kulkuvälineiden reiteitäkin.

Jos olisin ollut reissussa itsekseni olisin melkeinpä voinut jättää BKK:n väliin tällä kertaa. Tosin tällä kertaa reissukokoonpano oli erilainen sillä mukana oli vaimoni H,  jolle reissu Thaimaahan oli ensimmäinen ja eihän reissu ole mitään ilman Bangkokia.

Hotellimme kohteessa oli FX Metrolink Makkasan, ihan asiallinen perushotelli. Ilman aamiaista hinta 115€/4yötä. Hotellissa oli ravintola josta sai ostaa buffet aamiaisen lisäksi päivän mittaan muita ruokia.


Hotellin äänieristyksessä oli pieniä puutteita mutta niiden kanssa tuli toimeen. Sijainti oli todella hyvä, kolmen minuutin kävely petchaburi metroasemalle sekä noin kuuden minuutin kävelymatka lentokenttäjunalle, airport linkin Makkasan -asemalle. Lipun hinta lentokenttäjunalla Makkasan asemalle oli muuten 35 b.

Taksipalvelut Bangkokissa ovat yksi ongelma minusta joita olen jo aiempina vuosina purnannut täällä. Yhtenä ratkaisuna siihen on esitetty Grabtaxia eli appsia jolla voi tilata luvallisia takseja – uuberiin en nimittäin astu jalallanikaan. ;) No grabtaxi tilattiin ensimmäisenä aamuna kun oli SuperBowl LI alkamassa eikä metro kulkenut vielä.

Tilaus sinäänsä meni ihan hyvin läpi puhelimella tehtynä mutta kuljettajan kohdattuani ei hän ymmärtänyt jo appsiin syöttämääni määränpäätä eli ravintolan osoitetta (sukhumvit soi 9). Kuljettaja ei osannut oikeastaan ollenkaan englantia ja minun thain taitoni ovat myös alle alkeistason. Joten neuvottelujen jälkeen löysimme yhteisen päämäärän ”skytrain Nana” – lopputuloksena päädyttiin nana plazan lähistölle. No päästiin toki lähelle mutta lähemmäksikin olisi päässyt.

Grabtaxin tilausvahvistus, vielä tässä vaiheessa kaikki näytti ihan hyvältä

Eli jos appsin tarkoitus on madaltaa taksinkäytön kynnystä ym. niin ei tämä nyt ihan putkeen mennyt mutta eiköhän se siitä..

SuperBowlia katselimme siis sukhumvitilla The Game ravintolassa jonka olin etukäteen selvittänyt, sillä peli alkoi 06:30 paikallista aikaa jolloin suurinosa kuppiloista oli kiinni. The Game oli ihan asiallinen paikka ja baarihan oli täynnä 06:00 jälkeen kun paikalle saavuimme, saatiin kuitenkin istumapaikat terassilta. Ruoka ja juomatarjouksia oli myös laitettu pelin ajaksi mikä oli minusta ihan fiksua – oluttornin sai 600 batilla, muutoinhan tarjoilijat olisivat saaneet ”juosta” jatkuvasti täyttämässä janoisten urheilufanien tuoppeja. Vähän jäi toki fiilis ettei henkilökunta ollut tottunut ”ruuhkaan” sillä juomien ja ruokien toimituksessa oli hieman virheitä, taisi minunkin edessäni käydä 2-3 erilaista ruokaa joita en ollut tilannut. Lopulta mielestäni se oma tilaus löytyi eteeni joka taisi jälkeenpäin ajateltuna olla vieläkin se väärä aamiainen..

Chatuchak weekend market oli edelleen yhtä ahdistava kokemus kuin viimeksi. Ihan liikaa porukkaa pienessä tilassa. Metro ja ilmajunissa tuntuu että viiden vuoden aikana on matkustajamäärät lisääntyneet. Eteenkin metrojunat täysiä, ihmettelen että miksei junat kulje useammin. Suositeltavaa on hankkia matkakortti niin metroon kuin ilmajunaan jos niitä aikoo käyttää sillä jonot lippuautomaateille tuntui olevan pitkiä. Matkakortilla ei välttämättä säästä mitään muuta kuin aikaa.

Yksi pitkäaikainen suosikkini Bangkokissa on MBK. Onhan noita muitakin kauppakeskuksia vaikka millä mitalla mutta useimmat niistä ovat minun budjettini yläpuolella. Erityismaininta vitoskerroksen ruokatori food Avenuesta, löytyy syötävää lähes kaikenlaiseen makuun. Suomalaisia lihapullia sieltä ei kyllä löytynyt :)

Toinen kauppakeskus joka löydettiin tällä reissulla ja josta pidin oli Terminal 21 (BTS Asok). Mukavan väljää ja samalla mielenkiintoisia pikkuputiikkeja omaan hintatasoon sopivana. Terminal21:ssa eri kerrokset ovat nimetty eri kaupunkien mukaan joten sieltähän löytyi ainakin Lontoo ja San Francisco (golden gate bridge) joista kuvia alla.

Hotellilta yksi metropysäkki poispäin sukhumvitiltä (phra ram 9) löytyy myös kauppakeskuksia jos shoppailu kiinmostaa, central plaza ja esplanade. Jälkimmäisessä näytti olevan myös elokuvateatteri. 

esplanade

Hotellin vieressä, lähempänä kuin metroasema on Chawong Express korealainen ravintola josta saa käsityö/pienpanimo -oluita. Käytiin testaamassa ja olihan hyvät oluet.

Miljoonakaupunki Bangkokin näkymiähän näkee parhaiten pilvenpiirtäjästä. Nykyään muodissa tuntuu olevan laittaa korkean talon katolle baari ja kutsua sitä rooftop bariksi. Näitä on Bangkokissa useampia joista me testatimme Marriott sukhumvitin yhteydessä olleen Octave rooftop Barin. Tosi hieno paikka, onneksi luettiin etukäteen netistä vähän kokemuksia paikasta ja hoksattiin laittaa vähän siistimpää ylle. Ihan rantavarustuksessa ei tuonnekaan ole asiaa. Jos olet vailla tekemistä alkuiltaan niin suosittelen ilman muuta käymään tuolla. Happy hour on muuten voimassa klo 17-19 jolloin drinkit saa puoleen hintaan.. Jää niille silti hintaa noin 200b/lasi joten ei ihan edullinen paikka.

Dresscode octave rooftop bar

Vaimolla oli yksi kohde missä haluaa käydä Bangkokissa ja se oli Siriraj medical museum. Elikäs sairaalamuseo. Kaikkea outoa siellä oli esillä, kuolleiden ihmisten ruumiita ym. Olihan se sinäänsä mielenkiintoinen paikka ja varmaan muut hoitoalan ihmiset kokee sen myös samoin. Itseäni lähinnä etoi kaikki ruumiinosat ym. tosin en ole aiemmin nähnyt ampuma- tai räjähdyshaavaa ”livenä” joten kokemushan se oli tuokin. Lippu museoon 200b, kuvaaminen oli kiellettyä joten kuvia ei ole. Sijainti chao praya joen ”vanhalla puolella”. BTS skytrain saphan taksinille ja siitä jokilaivan kyytiin. Kannattaa muuten perehtyä noihin jokilaivojen aikatauluihin ja muihin käytäntöihin, sillä lippuja on monenlaisia ja myyjät toki myy mieluusti sen kalleimman lipun. Kertalippu taisi olla 50b luokkaa ja päiväpassi joelle tiettyihin veneisiin 150b.

Samalla reissulla käytiin myös tsekkaamassa Wat po, se makuuasennossa lepäilevä buddha. Lippu 100b. Ihan mielenkiintoinen paikka sekin on, ekalla Thaimaan reissulla tuli käytyä siellä viimeksi kymmenen vuotta sitten. Paljon turisteja. Käveltiin wat posta pois Chinatownin läpi Hua lampongille. Näki monta uutta paikkaa. Jos ei kuumuus häiritse ja aikaa on niin suosittelen.

Jostain syystä Googlen mapsiin ei pysty lataamaan Thaimaan karttoja etukäteen. Nettikeskustelujen perusteella löysin appsin nimeltä Maps.me jolle voin antaa isot suositukset sillä tuohon pystyi lataamaan karttapohjat valmiiksi suomessa jolloin ei tarvinnut hakea wifiä tai käyttää kallista roaming-dataa. Eikä karttapohja ollut edes mikään järin iso, olisiko eteläisen Thaimaan kartta ollut n. 50mb kooltaan. Eli ei tarvitse pelätä muistikortin tukkimista tuolla.

Seuraava kohde reissullamme oli Pattaya jonne siirtyminen tapahtui pttaxiservice.comin taksilla tai siis kyydillä, etukäteen sovittu hinta 1100b tietulleineen oli minusta ihan asiallinen. Homma toimi kaikinpuolin tässä vaiheessa hyvin, sähköpostilla tilasin kyydin päivää-kahta ennen ja kuljettaja oli odottamassa aulassa hyvissä ajoin.

Uutta reissua ja menomatkaa 

Viiden vuoden tauon jälkeen nokka kohti Aasiaa, kelpaa. :-)
Täällä kertaa matkan aiheena olisi häämatka, menin naimisiin viime elokuussa ja kyllähän sitä häämatkalle pitää päästä. Ihan tuolloin ei kuitenkaan pystynyt lähtemään joten parempi myöhään kuin kuin ei ollenkaan.

Reissun tärkeimmät detailit: kohde, Thaimaa ja Singapore. Kesto kolmisen viikkoa. Lentolippujen hinta noin 700€/pää (Finnairin suorat hel-bkk/sin-hel).

Menolento oli siis Finnairilla, uudella A350-900 koneella. Tai no voiko yli vuoden vanhaa sanoa enää uudeksi, uudehkoksi ehkä. Koneena AY95ssä oli OH-LWC.

Ensikommentit uudesta konetyypistä on se että selkeästi hiljaisempi mitä ”edellinen sukupolvi” A330/340 oli. Samoiten pieniä parannuksia huomasin mm. vessat vaikuttivat hieman isommilta. Jokaisen penkin yhteydessä oleva näyttökin alkaa olla riittävän kokoinen mistä plussaa. Jaksaa helpommin katsoa vaikkapa leffan kun on ruudulla vähän enemmän kokoa. Ruudulta pystyi myös seuraamaan lennon aikataulua, milloin tapahtuu mitäkin sekä reittiä. Todella kätevää.

Lennolla tarjottiin kaksi ateriaa, illallinen ja aamiainen. Ei mitään ihmeellistä tällä saralla, asiallista ja syötävää perusruokaa.

Vähän olisi toki parannettavaa vielä, esimerkiksi tuota näyttöä ei pysty säätämään kallistuksen osalta. Jos edellä istuva kallistaa penkin, takana istuvan katselukulma on hyvin epämukava.

Vähän voisin myös negatiivista palautetta antaa esimerkiksi maksuttoman alkoholitarjoilun puutteesta, pitkä lento menisi huomattavasti mukavammin jos siinä leffan katselun yhteydessä olisi lasi tai kaksi punaviiniä. Saahan toki juomaa ostettua mutta silti. En kuitenkaan jaksa näin lomalla alkaa mieltäni asioista pahoittamaan. Tai siitä että viihdejärjestelmään voit liittää omat (paremmat) kuulokkeet – aiemminhan näihin tarvitsi adapterin. Myöskin hieman kummallista kuinka mainostetaan vastamelukuulokkeita A350-koneen yhteydessä mutta ko. kuulokkeet saa lainaan vain economy comfortissa ja bisneksessä. Nythän economyssä kaikille jaetaan kertakäyttöiset(?) kuulokkeet joita osa ei käytä, ekoloogisempaa olisi todennäköisesti jakaa ihmisille paremmat (vastamelu)kuulokkeet joita voisi käyttää uudelleen.

Pääasia Finnairilla on kuitenkin kunnossa, lyhyt lentoaika ja ennen muuta turvallinen. Aikataulussakin pysyttiin. Lennän jatkossakin kotimaisella jos aikataulut ja muut detailit osuu yhteen suunnitelmien kanssa.

Lätkäkisat Pietarissa 15-19.5.2016

Pietarissa tuli käytyä keväällä Jääkiekon MM-kisoja ihmettelemässä. Turnaushan ei päättynyt hyvin Leijonien kannalta mutta alkusarjan pelejä oli ihan mukava seurata kerrankin paikan päällä. Taas kerran nämä kuvat ovat jääneet roikkumaan koneelle ilman julkaisua ihan liian pitkäksi aikaa.

Kaupunkina Pietari oli tosi iso ja ainakin itselleni jäi kaupungista mukava fiilis. Paljon nähtävää josta suurin osa jäi toiseen kertaan.

Hotellina meillä oli Z12 station hotel joka sijaitsi muutamankin eri metroaseman lähellä eikä hintakaan ollut paha, neljä yötä 210 euroa. Toki ruplan kurssin edullisuus euroon nähden vaikutti asiaan. Hotellista on videopätkää kuvien jälkeen.

Dublin 11-15.4.2016

Pitkään reissuelämän ”to-do” listalla ollut Dublin tuli nähtyä ja koettua viime kuussa, eli huhtikuussa 2016. Alla joitain havaintoja reissulta.

Lennot oli Norwegianilla HEL-DUB-HEL yhteishinnaltaan noin 110 euroa. Ei mitään uutta tällä rintamalla, taattua Norwegianin lentoa. Koneina EI-FHY sekä EI-FHL. Lentoaika reilut 3 tuntia suuntaansa.

Sen minkä ”säästää” hotellissa voikin sitten sijoittaa hotelliin. Valinta osui tällä kertaa The Arlington hotelliin Liffey -joen rannalta. Ihan asiallinen perushotelli, hieman vanhahko mutta silti siistiä oli. Mukava ja avulias henkilökunta, apua sai kysyttäessä. Erityismaininta vanhemmalle rouvalle aamiaisella. :) Hinta neljältä yöltä reilu 400 euroa.

Dublin itsessään on aika mukavankokoinen kaupunki muutaman yön ”pitkälle viikonlopulle”. Oma reissuni oli maanantaista-perjantaihin, 4 yötä. Nähtävää ja koettavaa riitti sopivasti, toki ei nyt ihan kaikkea nähty. Ihmiset todella mukavia, ainakin ne joiden kanssa oltiin jutulla. Pieni kielimuuri ehkä on eteenkin vanhempien irlantilaisten kanssa mutta siitäkin kyllä selvisi.

Omasta reissusta ”uhrattiin” yksi päivä visiitille naapurimaan, Pohjois-Irlannin puolelle. Giants Causeway (9,5 euroa) sekä Titanic Experience tuli nähtyä. Molemmat hienoja paikkoja, suosittelen lämpimästi jos tulee asiaa sinne päin. Causeway on siis vuonna 1986 Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu, basalttikivinähtävyys noin 50 miljoonan vuoden (?) takaa. Lisää infoa löytyy vaikkapa Wikipediasta.

Titanic Experience (20e) on puolestaan 2012 avattu museo/näyttely Titanicista. Melkoisen monta kerrosta on talossa on ja aika koskettaviakin tarinoita paikoitellen. Kannattaa varata reilusti aikaa läpikäymiseen, meillä aikaa oli noin 2 tuntia mikä riitti sisänäyttelyn läpikäymiseen mutta ulkona olisi ollut vielä lisää nähtävää.

Toki jos vähän enemmän ennakkosuunnittelua olisin harrastanut niin ehkä yhden yön majoituksen olisi voinut vaihtaa Dublinista esim. Belfastiin tai Bushmilsiin. Matka Dublinista Pohjois-Irlannin pohjoisrannikolla sijaitsevaan Giants Causewayhyn kesti noin 4 tuntia per suunta, eli puolet päivästä tuli istuttua autossa.

Dublinin maksullisista turistinähtävyyksistä tuli käytyä Guinness Storehousessa (18e) sekä Jamesonin vanhalla viskitislaamolla (16e). Molemmat kierrokset olivat mielenkiintoisia mutta jos toinen pitäisi valita niin siinä tapauksessa menisin Guinnessille.

Alla kuvia sekä muutama video reissulta. Klikkaa kuvaa niin siitä pitäisi aueta galleria mistä näkyy kuvat isompina.

Instagramiinkin tuli ladattua muutama kuva

Videolta löytyy huone-esittely The Arlingtonista

Sekä yleistä ihmettelyä Giants causewaylta.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä Guinnessin storehousesta löyty viheltelevä oysteri, olutmerkin mainonnassa aikanaan käytetty. Huvittava. Päivä piristyy kummasti kun tätä katsoo.

Havaintoja Moskovasta 24-28.12.2015

Moskovan reissu tuli heitettyä joulun aikaan viime vuonna. Tämäkin postaus on jäänyt tuonne luonnosten osioon ihan liian pitkäksi aikaa. Teksti on pääosin kirjoitettu paluumatkalla Jyväskylään joten aikamuodot saattavat olla vähän outoja paikoitellen, pahoittelen.

Mitään päiväkohtaista ”raporttia” en kirjannut ylös – sen sijaan tässä on mieleen tulevia eri asioita jaoteltuna. Toivottavasti näistä on jollekin tulevalle Moskovan reissaajalle hyötyä.

Viisumi

Matkustaminen Venäjälle vaatii viisumin Suomen kansalaiselta. Hommasin itselleni kertaviisumin eaststar.fi matkatoimiston kautta. Viisumin hankkiminen sinäänsä oli suht helppoa. Täytetty viisumianomus, passikuva, passi sekä todistus matkavakuutuksen voimassaolosta Venäjällä postiin ja muutaman viikon päästä tuli paluupostissa passi viisumilla varustettuna takaisin.

Hintaa kertaviisumille tuli 77 euroa.

Lennot

Lennot hoituivat Finnairin sinivalkoisin siivin. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli siinä että molemmat lennot lennettiin samalla koneella, OH-LVL (A319). Jonkin verran on tullut lennettyä vuosien varrella mutta eipä ole tietääkseni aiemmin käynyt näin että samalla koneella pääsee lentämään molempiin suuntiin.

Finnair A319 OH-LVL
Finnair A319 OH-LVL

Muutamaan vuoteen en olekaan Finnairilla lentänyt mutta eipä tuossa mitään. Mukavan asiallista palvelua ym olen aina saanut kotimaiselta lentoyhtiöltä eikä tilanne ollut muuttunut. Hyvä niin.

Lennot HEL-SVO-HEL n. 250 euroa.

Liikenne ja kulkeminen

Moskovassa Finnair käyttää Sheremetjevon kenttää. Kentältä keskustaan siirtyminen tapahtui Aeroexpress junalla, lippu 470rub/suunta. Kesto noin 35min, junia lähtee 15-30min välein. Ihan siisti juna kaikin puolin. Junalipun saa ostettua kätevimmin automaatista kentältä tai juna-asemalta.

Metro Moskovassa on aika kattava, Wikipedian mukaan yksi maailman vilkkaimmista. Asemia on aika paljon ja tiheästi. Osa asemista on hyvin havaittavissa ulkoa päin, toisissa on vain punainen M – kirjain kerrostalon seinässä. Eli silmät auki jos on metron tarvetta.

Arbatskajan metroasema
Arbatskajan metroasema

Asemilta ja junista löytyy hyvin vähän muuta opastusta kuin kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettuna tai kuulutettuna. Itse en osaa ko. aakkosia joten suunnistaminen metrossa oli hieman työlästä mutta kertaakaan ei eksytty. Helpoin tapa lienee selvittää etukäteen montako aseman väliä on tarkoitus matkustaa ja sitten laskea junan pysähdyksistä oikea asema. Metrosuunnistuksessa kannattaa myös huomioida se että ainakin osalla asemista joissa voi vaihtaa linjalta toiselle, on asemilla kuitenkin eri nimet.

Metron opasteita Moskovassa
Metron opasteita Moskovassa

Metrolipun saa ostettua automaatista josta löytyy englannin kielen valinta. Kertalipun hinta on 50rub. Lippu on luottokortin kokoinen läpyskä joka luetaan portilla ennen asematasolle menoa. Lippuja ei kerätä poistuessa joten muutaman päivän reissun jälkeen on taskut täynnä käytettyjä lippuja.

Majoitus

Hotellina meillä oli Ibis hotel Bakhrushina (tripadvisor) joka sijaitsee Zamorskijen alueella, kremlin suunnalta katsottuna toisella puolella Moskva jokea. Hotelli oli kaikin puolin siisti ja miellyttävä. En halunnut ottaa majoituksen suhteen riskiä joten varasin majoituksen ketjuhotellista joka on yleensä aina varma valinta.

Moskova, Ibis-hotelli bakrhushina
Moskova, Ibis-hotelli bakrhushina

Hotelli sijainti ei ollut ihan keskustassa mutta ainakin minulle se oli ihan hyvä, pari metroasemaa löytyy noin puolen kilometrin päästä joten kulkeminen esim. Kremlin suunnalle onnistuu sekä metrolla että kävellen. Hotellin läheisyydestä löytyi myös puolenkymmentä ruokakauppaa sekä muutama ravintola.

Majoituksen hinta oli etukäteen hotels.comin kautta varattuna 154 euroa neljältä yöltä. Hinta ei sisältänyt aamiaista vaan sen sai ostaa erikseen halutessaan hintaan 790 rub (luottokorttilaskulta 10,44e).

Ravintolat ja hintataso

Moskovasta on aina sanottu että se on kallis kaupunki. Ja niinhän se on. Nyt kun reissun aikana ruplan kurssi heilui 76-78 välillä, on kaupunki euroturistille hieman edullisempi matkakohde. Historiatietona katselin että viime vuoden (2015) maaliskuussa kurssi on ollut 55 ja vuonna 2013 40. Eli aikas paljon kurssi on muuttunut pienellä aikaa. Tätä tekstiä kirjoittaessani tammikuun puolivälissä 2016, ruplan kurssi näyttää olevan yli 83 – parhaimmillaan kurssi xe.comin mukaan on ollut yli 90.

Ravintoloita Moskovassa oli monenlaisia aina itsepalvelulounaspaikoista hienoon pihviravintolaan. Suurin osa ravintoloista oli hieman haastavaa löytää kun en osannut kyrillisiä kirjaimia. Itsepalveluravintolasuosituksia voisin antaa esim. GUM tavaratalon kolmannessa kerroksessa olevasta ”ctonobar 57” sekä My-My ketjusta jonka ravintoloita oli ympäri kaupunkia. Hintataso näissä riippuu toki siitä mitä syö koska kaikki on hinnoiteltu erikseen. Oma ateriani yhtenä päivänä koostui salaatista, borssikeitosta, riisistä sekä jauhelihapihvistä. Jälkiruoaksi oli jokin leivos sekä pullo vettä. Hinta koko setille vähän yli 500 RUB.

Hieman kalliimpia ruokapaikkoja tuli testattua muutama, pihviravintola El Gaucho (tripadvisor) sekä saksalainen olutravintola Brauhaus Paulaner (tripadvisor). Molemmista sai loistavaa ruokaa, Gauchossa sisäfile ja olut maksoi muistaakseni 2700 RUB (Nämä molemmat ravintolat sijaitsivat muutaman korttelin päässä omalta hotellilta, lähellä on myös Paveletskajan metroasema joten saapuminen onnistuu myös keskustasta.

Tuosta yllämainitusta ravintolan löytämisestä hyvä esimerkki on tuo pihviravintola El Gaucho (streetview https://goo.gl/maps/EUPNVe5EjXt) – ei ole sanaakaan englanniksi. Onneksi muistin nuoruusvuosilta kun venäläisiä junia olen seurannut että Pectopah on ravintola.

Hard Rock Cafe:ssa tuli myös vierailtua, pinssinkerääjä kun olen niin eihän sitä olis voinut jättää väliin. Ruoka- ja juomapuoli tosin tuotti pienen pettymyksen, ruoka oli jotenkin mautonta ja ei-niin-lämmintä pöytään tuodessa. Samoiten drinkit (otin Southern Rockin ja jonkin mojiton) maistuivat oudon miedolta. Kokemuspohjaa on aikas monesta HRC:sta ja useammassa paikassa on tuo S.R tullut juotua mutta ei se noin laimealta ole aiemmin maistunut. Mene ja tiedä mistä johtui. HRC:n hintataso sen sijaan oli mielestäni aika edullinen, drinkit 300 RUB ja ruokana ollut burgeri noin 700 RUB.

Ostokset

Itse en ole pahemmin kauppakeskuksissa pyörivää sorttia mutta pitihän sitä hieman käydä valikoimia katsomassa. Punaisen torin vieressä oleva GUM on itsessään valtava kauppakeskus, hintatasokin oli paikan sijainnin mukainen. Eli normituristille yleensä liian kova – mutta kivahan sitä oli käydä katselemassa vähän uusia telkkareita ym.

Punaisen torin ja Kremlin ulkopuolelta löytyi Ohotnyj Rjadin ostoskeskus, paikan oikea nimestä ei ole tietoa. Googlen linkillä se kuitenkin löytynee helposti. Tuo keskus oli melkoisen iso vaikkei ihan GUMin kokoinen.

Moskova, Ohotnyj rjad kauppakeskus punaisen torin lähellä
Moskova, Ohotnyj rjad kauppakeskus punaisen torin lähellä

Mikäli tuliaisia (=turistikamaa) tahtoo Suomeen viedä niin minusta paras valikoima/hintataso näihin oli Arbatin kävelykadulla.

Yöelämä

Yöelämää hotellin lähistöltä ei oikein löytynyt. Tripadvisoria selaamalla löytyi yöelämää Tverskajan suunnalta (kremlistä pari metropysäkkiä pohjoisen suuntaan) jossa tuli käytyä. Tap & Barrel pubissa (tripadvisor) tuli käytyä ja sitä voi kyllä suositella. Paljolti eri oluita hanassa, urheilun seuraamismahdollisuus sekä livemusiikkia. Toimi minulle hyvin. Guinesstuopin hinta oli muistaakseni 350 RUB.

Tap & Barrelin vierestä löytyy myös Coyote Ugly baari (tripadvisor), ilmeisesti samannimisestä leffasta inspiraationsa saanut. Tarjoilijat sekä valitut asiakkaat saavat tanssia baaritiskillä. Ihan mukava paikka yöelämän viettämiseen, tällaista menoa olis kiva nähdä myös Suomessa. Sisäänpääsy 350 RUB, pullollinen heinekeniä 250 RUB.

 

Nähtävyydet

Nähtävää Moskovassa riittäisi helposti viikoksi jos historialliset ym. paikat kiinnostavat. Itse en ole pahemmin museoihminen, voin käydä jos kohdalle sattuu mutta ei ole pakko mennä. Kremlin alueella itsessään on useampia museoita, itseäni eniten kiinnostava oli Kremlin Asehuone. Melkoisen pitkä jono ja vesisade olivat vain sellainen yhdistelmä että jäi ym. paikka käymättä.

Moskova, punainen tori, Pyhän vasilin katedraali
Moskova, punainen tori, Pyhän vasilin katedraali

Punaisella torilla kannattaa toki jokaisen Moskovankävijän käydä, jos ei muuta niin ihmettelemässä tuota yllä olevaa katedraalia.

Yhteenvetoa

Tykkäsin Moskovasta, melkoisen paljon. Suurkaupunki, asukkaita on tuplasti enemmän mitä Suomessa yhteensä. Hieman sekavaa liikkuminen oli juurikin kyrillisten kirjaimien takia joita ei osattu – aikaa ja seikkailumieltä mukaan niin kyllä me ainakin kaikista haasteista selvittiin.

Turvallisuudesta en ollut mitenkään erityisen huolissani reissun aikana, minusta Moskova oli kuin mikä tahansa muu Eurooppalainen suurkaupunki. Poliiseja/turvallisuuspalvelun OMOH -miehiä oli kaduilla paljon, liittyen ehkäpä samoihin aikoihin olleeseen terroristiuhkaan. Toki tavaroistaan/taskuistaan kannattaa pitää huolta eikä ihan ympäripäissään kannata heilua.

Tykkään myös vähän laskeskella mitä matkustaminen maksaa. Tällä kertaa rahaa meni kaikkinensa (viisumi, lento, hotelli, käyttörahat) noin 700-800 euroa. Eli karkeasti laskettuna pari sataa euroa per päivä. Ei paha.

Valokuvia reissulta tuli otettua aika paljon, niistä noin 60 päätyi nettiin asti. Ne löytyvät tuosta edellisestä postauksesta.

Kuvia Moskovan reissulta

Tässä olisi vajaat 60 kuvaa Moskovan reissulta 24-28.12.2015.

Joulureissu Moskovaan 2015

Tämä päättymässä oleva vuosi oli monella tapaa erikoinen ja erilainen mitä aiemmat vuodet. Monta uutta ja ihmeellistä asiaa tuli koettua, osan niistä olisi voinut jättää myös kokematta. Sananlasku tosin sanoo että se mikä ei tapa – vahvistaa.

Siispä erikoinen vuoteni tarvitsi tavallisesta poikkeavan lopun. Siispä jouluksi reissuun. Aurinkolomalle ei ollut aikaa joten kohteeksi valikoitui Moskova. Venäjällä en olekaan aiemmin käynyt.

Lentoliput Finnairilta järjestyi sopuhintaan alle 250 euroon. Ja hotelli neljäksi yöksi reilulla 150 eurolla. Olen tähän asti pitänyt Venäjää ja Moskovaa kalliina mutta majoitus tuntui ainakin järjestyvän suht edukkaasti.

Kirjoittelen tämän postauksen savonlinjan bussista, Joutsan ja Lahden väliltä. Lento lähtee aamu yhdeksän jälkeen joten tuohon aikaan ei bussilla pääse paikalle ajoissa Jyväskylästä asti. Tai yöbussilla kerkiäisi, 02.00 lähtöaika on sen verran epäinhimillinen että mielummin pilkon menomatkan puoliksi ja menen kaverin sohvalle Lahteen.

Googlettelin aiemmin blogitekstejä ym. Moskovasta eikä tuloksia ollut mitenkään liian paljoa. Pyrin siis viimeistään reissun jälkeen kirjoittelemaan jotain infoa joka saattaisi hyödyttää muita matkaajia. Kuviakin tulee, ehkä. Todennäköisesti.

Nyt soi: Children of Bodom – Are you dead yet?

Kuvat Puolan reissulta, Gdansk ja Sopot

Tässä olisi pikajulkaisuna reissukuvat Gdanskista ja Sopotista 20.-24.6.2015. Rustailen isomman reissupostauksen kunhan tässä kesän kiireet hieman hellittää.