Kuala Lumpur

1. Päivä

Bussikyyti Singaporesta lähti aikataulun mukaisesti 7.45 ja perillä oltiin noin 13.15. Pakollisten rajapysähdysten lisäksi oli noin puolen tunnin tauko jollain ruokamarket/huoltoasemalla noin 1.5h ajon jälkeen. Sinäänsä mielenkiintoinen paikka ettei siellä ollut pankkiautomaattia eikä rahanvaihtopistettä. Luottokorttikaan ei käynyt joten ei tullut mitään ostettua. Onneksi ei ollut nälkä. Vettä olin varannut matkalle riittävästi.

Bussi oli ”88 lapan” yhtiön, ihan ok ”vip bussi” missä istuinjärjestys oli 2+1 ja penkit oli mukavan leveät jalkatukineen kaikkineen. Kerrankin sai nukuttua bussissa joten matkakin meni suht nopeasti. Ihmettelen kyllä miksei Suomessa ole tällaisia busseja jossa olisi panostettu muuhunkin kuin siihen että voi ahtaa maksimimäärän ihmisiä samaan autoon.

Bussi jätti lopulta matkustajat johonkin KL:n esikaupunkialueelle kuten vähän aavistelinkin. Taksikuskit haistoivat mahdollisuuden ja tulivat kyytiä tarjoamaan. Minulla ei ollut mitään hajua siitä missä oltiin, toki suht lähellä keskustaa kun bussin ikkunasta näkyi Petronasin tornit hetkeä aiemmin. Taksikuski kyseli mihin hotelliin olen menossa ja kun asia selkisi kuski sanoi että 22 ringittiä maksaa kyyti. Minulla ei ollut tietoa paikallisesta hintatasosta joten hyväksyin hinnan. Ei ollut paikallista valuuttaakaan joten kyydin hinta sovittiin 10 singaporen dollariin. Jälkeenpäin tarkistin että vaihtokurssi myr->sgd oli aika lähellä oikeaa.

Hotellini on nimeltään Prescott Inn. Sijainti nk. Golden trianglen laidalla. Ihan ok hotelli, isot sängyt, ilmastointi, lämmintä vettä suihkussa, jääkaappi ja ilmainen wifi saatavilla. Monorail asema Medan Tuanku on noin 2min kävelymatkan päässä. Toinen juna-asema Sultan ismail on noin 5min kävelymatkan päässä. Majoituksen hinta neljältä yöltä 520MYR (noin 130 eur).

Hotelliin asettautumisen jälkeen lähdin keskustaa kohti. Vaihdoin rahaa läheisessä Maju Junction ostoskeskuksessa 100e = 398 MYR.

Monoraililla kolme asemaa poispäin. Ei ollut tietoa kaupungista vielä hirveästi joten otin maamerkiksi tuon monorail radan että löytää takaisin hotellille. Muutamassa baarissa kävin kuten ”pahamaineisessa” beach clubissa joka olikin kyllä tosi täynnä ihmisiä. Paluumatkalta löytyi myös Hard Rock Cafe josta ostin KL:n pinssin. Samoin yksi baarin näköinen paikka oli jossa bändi soitti mutta.. se olikin kahvila eli vain mehua ja limpparia oli tarjolla. Hyvin soittivat kuitenkin.

Erikoinen juttu minusta on tämä että sekä beach clubille että HRC:n oli sisäänpääsymaksu eli cover charge 40MYR. No ei, kyllähän baareihin on sisäänpääsymaksut Suomessakin. Mutta erikoisuus oli siinä että sisäänpääsylipulla sai yhden juoman (olut tai shotti). Tässä olisi minusta hyvä juttu myös Suomeenkin. En ymmärrä nimittäin yhtään jonkun esim. Londonin yli kympin sisäänpääsykuluja (lippu+narikka) vaikkei siellä ole edes bändiä soittamassa. Eli käytännössä maksetaan vain siitä että pääsee juomaan.

Hotellilla olin vähän yli puolen yön. Gpsin mukaan 2.2km on etäisyyttä bukit bintangin monorail asemalta hotellille eli ihan kelpo iltakävely.

2. Päivä

Aamusta nukuin suht pitkään, aamiaiselle ehdin kuitenkin. Olin näemmä buukannut huoneen ilman aamiaista, jälkikäteen ostettuna hinta 20MYR eli noin 6 eur. Ihan perus hotelliaamiainen, kokin tilauksesta tekemää munakasta.

Päivällä otin suunnaksi KLCC:n alueen. Äkkiähän siellä meni kolme neljä tuntia pyöriessä. Tuli nähtyä niin petronasin kaksoistornit, tornien alapuolella oleva Suria kauppakeskus kuin edellämainituista noin 1km päässä ollut Pavillion keskuskin. Monta ravintolaa on tuossa Pavillionissa kuten yksi suosikkini pepper lunch. Täytyy tulla joku toinen päivä testaamaan.

Illalla tuli käytyä auringon laskettua vielä KL Menara towerissa, eli hieman samanlainen mitä näsinneula on Suomessa. Myyntikojuja vieri vieressä. Harmittavasti noiden kojujen valot oli suunnattu niin että tuli heijastus takaisin lasista. Ei saanut siis hyviä valokuvia. Harmi.

Tornireissun jälkeen mutkittelin läheisellä alueella aikani etsien jotain yöelämän tapaista mutta aikas rauhalliselta näytti.
Päivän aikana vaihdoin lisää käteistä, 100 e = 402 MYR. Vähän kun vertailee valuuttakursseja saa äkkiä paremmat kurssit ja siis enempi samalla rahalla.

3. Päivä

Aamusta ylös ihmisten aikaan ja suunta kohti KL:n pohjoispuolella olevaa Batu Cavesia. Ihan hieno paikka kyllä. Vajaa 300 rappusta kapusin ja siellä oli isohko luola. Jokin temppeli kaiketi. Alhaalla oli yli 40 metriä korkea kullattu patsas. Lounasta sai patsaan juurelta. Kasvisversio nasi lemakista veden kera 7RM.

Menomatkasta monorailissa oli jotain häikkää – pysähteli asemille 10.. 20minuutiksi ja eikä vaihto KL sentralillakaan ollut ihan moitteeton kun yksi junavuoro jäi kokonaan tulematta. Samalla selkisi tuo että vaihto monorailin kl sentral asemalta junapuolen kl sentralille on vaikeakulkuinen pätkä eteenkin jos on matkatavaroita. Päätin siis tilata taksin jahka matka lentokentälle tulee ajankohtaiseksi.

Kätevästi kyllä junalla pääsi suoraan batu cavesiin, asema on ihan siinä vieressä. Menolippu oli 1 RM ja paluu (jäin puolessa matkassa pois putra asemalla ja kävelin hotellille) 2 RM. Jotenkin outoa että lyhyt matka oli kalliimpi. Noh samapa tuo.

Illasta satoi joten en lähtenyt mihinkään vaan tuli hotelli-ilta.

4. Päivä

Aamusta tulikin herättyä hyvissä ajoin, otin suunnan monorailin avulla chinatownia. Aikani siellä pyörittyäni löysin sieltä mm. Central marketin ja merdaka squaren eli itsenäisyysaukio missä on mm. 100metriä korkea lipputanko.

Illalla suuntasin pavillion ostoskeskukseen pepper lunchiin pihville. Siitä kun pääsin maan tasalle oli irkkubaarin edessä jokin tapahtuma menossa. Liittyi tulossa olevaan st. patrick dayhyn. Ilmeisesti tapahtuma oli vaan etukäteiskutsun omaaville, oli siinä portit ja vahdit mutta niin minä vaan kävelin sisään ja tiskiltä sai ilmaista Guinessia. Onhan se hyvää mutta liika on aina liikaa, en taida tällä reissulla Guinessia tilata.

Kello kävi kuin siivillä mutta hotellimatkalla pyysin taksikuskia tekemään pikku koukkauksen kaksoistornien juurella jotta sain niistä parit fotot otettua yöaikaan.

5. Päivä

Aamu meni vähän kuten pelkäsinkin, huonosti. Ilmeisesti torkutin herätyskelloa liian monesti ja lopulta se ei sitten herättänyt ollenkaan. Taksi oli tilattu 09.00 respasta ja 08.59 respa soittaa ”hello and good morning söör, your taxi is here”. Onneksi suurin osa kamoista oli jo pakattu edellisenä iltana mutta onnistuin silti jättämään pari valkoista paitaa hotellihuoneeseen. Ehkei kannata levittää tavaroita valkoisten lakanoiden päälle.

Taksimatka hotellilta halpalentoyhtiöiden käyttämälle LCCT terminaalille kesti noin tunnin. Kyseinen terminaali sijaitsee Kuala Lumpur International (KLIA) kiitoradan toisella puolella eikä sinne ole esim. junayhteyttä tarjolla. Käsittääkseni tänä vuonna pitäisi tuon pääterminaalin yhteyteen tulla uusi terminaali halpalennoille (KLIA2). Taksimaksu oli kiinteä 90MYR, mittarissa oli joku 86MYR eli ihan ok diili minusta.

LCCT kenttänä on tosi pelkistetty mutta ihan toimiva. Toki kansainvälisten lentojen lähtöporttialuetta en heti löytänyt mutta kysymällä löytyy. En olekaan aiemmin kävellyt platalla (toki aitojen ympäröiminä) mutta uusi kokemus tuokin. Airasia lentoyhtiönä haluaa säästää kaikesta niinpä ei ole putkea koneeseen saati sitten bussikyytiä. Noh voin kyllä kävelläkin.

Airasian lento oli noin tunnin mittainen ja ihan aikataulussaan. Koneena oli 9W-AQE (täytyy vielä tarkistaa rek.no kamerasta jälkeenpäin) uudehko Airbus 320. On kyllä penkkitilat tosi naftit mutta kyllähän tuossa sen tunnin tai maksimissaan kaksi istuu. Tarjoilupuolella oli etukäteen ostamani kolmioleipä. Ihan ok.

Singapore

1. Päivä

Matkalaukku haltuun hihnalta, oli muuten aika paljon laukkua vaikkei ainakaan turistiluokka ollut täynnä, 2/3 paikoista ehkäpä. Tai sitten se minun oli viimeisten joukossa.

Kyyti kentältä hotellille tai siis hostellille järjestyi airport shuttle busilla. Ilmeisesti tuossa otetaan vaan samaan aikaan lähdössä olevat kyytiin eri terminaaleilta sillä yli tunnin istuin ko. minibussissa ennenkuin oma majapaikka löytyi. Tulipahan ilmainen Singaporen kiertoajelu samalla kertaa. Kuljetuksen hinta 9 SGD. Vaihdoin myös rahaa kentältä, 100 eurolla sai 163 singaporen dollaria.

Sitten tuo majoituspuoli, hotellin sijaan hostelli. Miksikö? Rahakysymys sillä tuo majoitus osaa olla hinnakasta. Kolme yötä Mitraa hostellista (427 racecourse road) irtosi 75 SGD:llä. En muista paljonko maksoin majoituksesta edellisellä reissulla mutta varmasti enemmän eikä laatu ollut siellä kummoinen. Kertakäyttölakanoista aina huonoon äänieristykseen.

Hostelli oli kuitenkin ihan ok, ilmastoidut kolmen kerrossängyn huoneet. Oma huone 301 eli kolmas kerros. Ensimmäisenä yönä saikin nukkua ihan privaattina kun ei muita tullut.

Majoituksen järjestyttyä kävin keskustassa pyörähtämässä, orchard kadulta löytyi mm. TGIF ja Hard Rock Cafe. Pinssi lähti matkaan omaa kokoelmaani kartuttamaan.

2. Päivä

Aikaerorasitus alkoi painaa päälle sillä nukuin varmaankin 10h. Eli alakerrassa tarjolla ollut aamiainen meni ohi. Oli muuten isot sängyt, en tiennytkään että tuollaista kokoa on saatavilla kerrossänkyihinkin. Hyvin toimiva wifi huoneessa oli myös iso plussa.

Puolenpäivän jälkeen pääsin liikkeelle ja otin suunnan läheiseen kaupunginosaan eli Little Indiaan. Pienen etsiskelyn jälkeen löysin etsimäni, Bismillah Biryani ravintolan joka kuuleman mukaan tarjoaa singaporen parasta biryania. Ja olihan se hyvää.

Rahat alkoi myös loppua joten vaihdoin lisää. 100 eurolla sai nyt 165 sgd.

Parin mutkan jälkeen takaisin hostellille ja suihkuun. Yläpetillä olikin minulle kuulumattomia vaatteita eli nyt oli luvassa muitakin asukkaita samaan huoneeseen.

Illalla kävin uudella Marina Bayn alueella. Oli Casinoa sun muuta siellä. Etukäteisopiskelu kannatti ja muistin ottaa passin mukaan sillä ilman sitä ei ulkomaalainen pääse sisään. Ja 21 vuoden ikärajakin on.

Hiton iso Casino oli kyllä, kuulemma 600 pelipöytää. Erikoinen juttu sinäänsä ettei casinolla ollut baaria mutta siellä sai polttaa sisällä. Liekö ainoa paikka Singaporessa missä saa sisällä savutella.

Alueella on myös Marina Bay Sands hotellikompleksi. Kolme hotellitornia on yhdistetty toisiinsa katolla olevan skyparkin avulla jossa on mm. uima-allas hotellin asukkaille. Kävin kolmostornissa Ku De Ta ravintolassa drinkillä ja tsekkaamassa miltä öinen Singapore näyttää 57. kerroksesta katsottuna. Gin tonic maksoi lähes 22 SGD eli aikas hinnakas paikka. Toisaalta Sandsista löytyy myös sky park johon sisäänpääsymaksu on 20 SGD. Joten tuohon verrattuna tuo drinkillinen versio oli enempi omaan mieleeni. Ja myöskin edukkaampi.

Hostellilla tapasin samassa huoneessa asuvan, noin 25 vuotiaan saksalaisnaisen. Ihan mukava likka oli jutella niitä näitä.

Yöllä yhden – puoli kahden aikaan huoneeseen tuli vielä kaksi uutta asukkia. Jotka toki sytyttivät kaikki valot. Just joo. En kyllä ihan ymmärtänyt miksi uudet asukit piti tuohon aikaan laittaa huoneeseen jossa jo todennäköisesti nukutaan kun samassa kerroksessa oli kaksi muuta samanlaista 6 hlön huonetta tyhjillään..?

3. Päivä

Ensimmäistä kertaa aamiaiselle. Eipä ollut ihmeellinen, kahvi/tee ja paahtoleipää. No tyhjää parempi sekin.

Seuraava kohde oli Singaporen eläintarha. Metron ja bussikyydin yhdistelmällä pääsi perille noin 1,5h matka-ajalla. Tämä on se tarha joka on kuuluisa yösafaristaan missä jonkinlaisen keinovalaistuksen avulla eläimiä voi nähdä myös yöllä.

Monenlaisia eläimiä tuli nähtyä, valkoisesta tiikeristä norsuun. Päivälippu, ”junalippu” puiston sisällä ja venekyyti yhteensä 27 SGD. Aika meni nopeasti, neljä-viisi tuntia vierähti ihan huomaamatta.

Hostellilla suihkun jälkeen keskustaan ja uudelleen Marina Bayn alueelle. Edellisen visiitin yhteydessä bongasin mainoksen Titanic näyttelystä (www.titanic.sg) joka herätti heti mielenkiintoni. Näyttelyn pitopaikkana oli hotellin viereinen Artscience museum. Sisäänpääsylippu 24 SGD.

Museo itsessään on hieno lasipalatsi veden äärellä. Sisäänpääsy kerroksesta kun meni kaksi kerrosta alaspäin varsinaisiin näyttelytiloihin olin todellisuudessa veden pinnan alapuolella. Vähän hirvitti tietäen millainen Singaporen maaperä on. Pääasiassa vetistä savea. Ja täyttömaata. No eiköhän nuo insinöörit tiedä mitä ovat rakennuttaneet.

Olihan se aikas mielenkiintoinen näyttely. Titanicin 1 ja 3 luokan hytit oli kalustettu sinne kuten myös se aulaportaikko. Aikas vaikuttavaa. Sitten oli sitä autenttista pikkutavaraa näytillä joka on nostettu hylystä. Ja kyllähän sitä oli jos jonkunnäköistä nippeliä ja nappulaa, mutteria ja pulttia.

Museosta ulos tultuani mietin että mitäs nyt. Samaan aikaan jokivene tööttäili rannassa joten pikku juoksut ja sinne. Lippu Marina Baylta Boat Quaylle maksoi 8 SGD. Ei halpaa mutta edullisempi mitä taksi samalle matkalle. Sai muuten aikas hyviä kuvia öisestä Singaporesta.

Parit oluet otin Boat Quayn Prince of Wales pubissa jossa oli oikein bändi soittamassa (tuopin hinta 13-15 SGD). Metrolla takaisin hostellille. Palatessani sain haltuuni aiemmin päivällä varaamani bussilipun huomisen Kuala Lumpurin matkaa varten. Bussilippu kustansi 30 SGD.

4. Päivä

Herätyskello soi 06.15, kamojen pikapakkaus mahdollisimman hiljaa muita herättämättä. Aamiaistakin oli saatavilla, hyvä. Bussin lähtöaika 07.45 ja noin kilometrin kävelymatka oli edessä sitä ennen. Hyvin löytyi bussin lähtöpaikka City Square Mallin vierestä.

Menomatka

Noniin, edellisen reissun paluusta seuraavan alkuun kului noin vuosi ja viikko. Melkoisen pitkä aika mutta menihän se. Jäi vähän harmittamaan ettei koskaan tullut kirjoitettua valmiiksi loppuja merkintöjä edelliseltä reissulta..

Menomatkan (20.2.12) oli reititys Jyväskylä-Helsinki-Frankfurt-Singapore. Eka lento flybellä, ensimmäistä kertaa pääsin heidän siivilleen sitten viime syksyn jälkeen kun ostivat Finncommin. Koneena oli jo FC:n ajoilta oleva vanha tuttu OH-ATG. Nyt flyben aikana peruslipun hintaan ei kuulu matkatavaraa eikä tarjoilua lennon aikana. En ole matikkanero mutta noinkohan on nyt kannattavampaa myydä kahden työntekijän voimin niitä kolmen euron kahveja ja kuuden euron leipiä asiakkaille kuin ennen ne kuului hintaan? Ei muuten kovinkaan moni ostanut mitään. En minäkään.

Helsingissä oli kolmen tunnin vaihtoaika Lufthansan lennolle Frankfurtiin. Löysin T2->T1 käytävältä keinutuoleja, kuuluivat johonkin keinutuolien kokoontumisajot -kampanjaan. En tiennytkään että uusia keinutuoleja vielä valmistetaan.. täytyy selvittää asiaa tarkemmin jahka on aikaa kotiinpaluun jälkeen.

Frankfurtin lennolla koneena oli LH:n D-AIDH, A321. Melko täyttä oli mutta siinähän se meni. Tarjoilupuolella oli vain jokin lämmin leipä viinimukin kera. Odotin saavani ihan aterian mutta toki tuokin on parempi kuin finskin kylmät leivät euroopan lennoilla.

Lento laskeutui ajallaan vaikkakin lähtö jäi vähän myöhään kun piti poiketa jäänpoistossa. Aika jännän näköisillä vehkeillä sumuttavat aineen koneen päälle, puomin päässä olevassa kopissa näkyi olevan ihminen mutta olikohan kuormuriin rakennettu kauko-ohjaus vai oliko siellä toinen kuski. Kysymykseen ei ole minulla vastausta vielä ainakaan.

Frankfurtissa noin tunnin vaihtoajalla jatkot Singaporeen. Lippuja kun ostin lokakuussa oli tarjolla myös Frankfurtin sijasta vaihtopaikkana Munchen. Kallistuin Frankfurtin puoleen jahka siellä oli kalustossa tarjolla ihan aito A380 verrattuna Munchenin A340een.

Singaporen lennolla koneena oli LH:n uusin A388 D-AIMH, kutsumanimeltään New York. Aika normin kyydin tuolla sai, en huomannut oikein mitään eroa esim. A340een verrattuna. Tokihan tuo kolmekasikymppisen maksimilähtöpaino herättää kunnioitusta (yli 500 000kg) mutta niin vain taivaalle päästiin 1min 15sek kiihdytyksen jälkeen.

Illallista tarjottiin hetimmiten koneen lähdettyä, stroganoffia. Ihan ok ruoka lentokoneruoaksi. Kyytipoikana otin pari lasia viintä. Ajattelin että tästähän saa hyvät unet otettua mutta ei. Koko lennon aikana (12h lento) sain nukuttua ehkä puoli tuntia korkeintaan tunnin. Siispä tuli kateltua leffoja lukuunottamatta lähes koko AVODin (audio video on demand – eli se telkkari siinä selkänojassa) tarjonta läpi.

Aamiaista tarjoiltiin noin 1h 45min ennen laskeutumista. Munakasta oli tarjolla eikä siitäkään mitään valittamista ollut. Laskeutuminen Changille oli aika tarkalleen aikataulussa. Oma paikka oli 63H eli pääsin turistiluokasta ulos ensimmäisten joukossa.

Raportti jatkuu myöhemmin Singaporen vaiheilta..

Väliaikatiedote

Tähän väliin vain tällainen pikapostaus tilanteesta. Kivaa on ollut jo pari viikkoa lomalla ja vielä noin viikko jäljellä. 13 yötä meni Pattayalla yllättävän nopeasti ja tänään 8.2 tulin tänne Koh Changille ja 14.2 olisi tarkoitus lähteä kahdeksi viimeiseksi päiväksi Bangkokiin, lento Trat-Bangkok välille on varattu.

Tekstiä olen jonkin verran kirjoittanut mutten saa sitä lähetettyä eikä näin hienolla kelillä viitsi koneen äärellä istua (kun sitä ehtii tekemään sitten kotona enemmän).

Valokuvat reissulta löytyy https://www.flickr.com/photos/eph1/sets/72157629068677639

Mereltä ja muualtakin

Perjantai

Torstaisen tietovisaillan jälkeen tuli nukuttua taas pitkään. Hotellin viereiseen pesulaan vein pyykit puhdistettavaksi.

Päivällä kävin ihmettelemässä Central Festival kauppakeskusta, tarkoitus oli käydä syömässä Pepper Lunch ravintolassa missä kävin pari vuotta sitten viimeksi. Harmikseni huomasin että paikka oli sulkeutunut, hiljattain varmaankin sillä ostoskeskuksen omassa esitteessä ko. ravintola mainittiin vielä. No, japanilaisia burgereita myyvä MOS Burger oli seuraava vaihtoehto. Hyvää oli, koko 140 batin edestä.

Matkalla hotellille päätinkin kävellä koko matkan. Ja muutaman mutkan kautta. Ei ehkä kaikkein fiksuin päätös yli +30 lämpötilassa mutta oli ihan avartavaa. Rantakadulta kakkoskadulle reitti kulki soi 10 kautta, samainen katu jossa olen kahden edellisen reissun ajan pitänyt tukikohtaani Eastiny Residence hotellilla. Aika paljon on muutosta tapahtunut siinä ko. hotellin läheisyydessä. Vuonna 2009 siinä hotellilta katsottuna n. 100m kakkoskadulle päin oli tontti ihan autio jos ei muutamaa kaivinkonetta lasketa. Nyt siihen oli avattu noin 5 kerroksinen Page 10 hotelli, joka ainakin nettisivujen pikaisen tarkistuksen perusteella vaikuttaa melkoisen hienolta (toisaalta en ole nähnytkään rumaa ja uutta hotellia hetkeen). Samoiten Residenceä vastapäätä v. 2008 sijainneiden beer-barien tilalle oltiin nyt rakentamassa isoa taloa. Kenties siinäkin on ensi vuonna hotelli. Tai sitten normi asuintalo.

Pattayallakin on jotain pientä muutosta tapahtunut, ehkä helpoiten huomaa ainakin ranta-, kakkos- ja  buakhao -kaduille tulleet jalankulkijoiden tien ylittämistä helpottavat liikennevalot. Tosin pikaisen seurannan perusteella valoja noudatetaan melko huonosti eteenkin mopojen osalta joten niiden kanssa saa olla oikeasti tarkkana ettei jää isomman/nopeamman tienkäyttäjän alle katua ylittäessään. Samoiten rantaan on asennettu isot valonheittimet valaistakseen sitä rannan kävelytietä. Myöskin holhousyhteiskunta ottaa sijaa Thaimaassa hieman enemmän sillä alkoholin myynnissä on nyt katko päivällä ainakin klo 14-17 välillä ja myynti loppuu kokonaan klo 24.

Kotimatkalla poikkesin soi honey inn -kadulla (2.kadun ja buakhaon välillä) sijaitsevassa Casa De Lobos -hotellilla jossa on suomalainen omistaja/manageri. Melko hiljaista piteli niillä main joten matka jatkui melkoisen nopeasti. Sijainti tässä on kyllä ihan kohtuullinen ottaen huomioon huonehinnat (650b-850b/yö sis. sähköt). Rannalta majatalolle matkaa tuli noin 2km mutkittelujen kanssa.

Illalla oli tarkoitus lähteä viereisen River Hotellin saunailtaan mutta se sitten jäi väliin venähtäneiden päiväunien johdosta.

Lauantai

Lauantaina puolen päivän aikoihin käppäilin tuohon n. 500m päässä hotellilta sijaitsevaan PB Sauna -paikkaan. Saunasta en ollut niin kiinnostunut koska sitä saa Suomessakin mutta oli kiva käydä uimassa pidemmän kaavan mukaan. Uimalippu maksoi muistaakseni 60b. Paluumatkalla kävin jalkahieronnassa, tunnin hoidon hinta taisi olla 200b. Harmi ettei tällaista jalkahoitoa saa Suomessa.

Hotellille palattuani maksoi laskun huoneesta. Lasku 4800 batia (8. yötä eli 600b/yö). Alunperin minulla oli varaus viikoksi jonka nyt jatkoin kun ei nuo jatkosuunnitelmat ota oikein selviintyäkseen.

Alkuillasta hotellilla pelattiin mölkkyä muutama kierros, ihan kivaa huvia näinkin kaukana Suomesta. Täällä ainakin tasamaata riittää mölkyn pelaamiseen. Sen jälkeen oli hotellin katolla lauantaisauna, hienoon paikkaan rakennettu kyllä, pitää sanoa. Löylytkin oli ihan riittävät, hiki tuli. Saunan sisustukseen oli kivasti panostettu, jotakuinkin 50 saunavastaa oli kuivatettu ja ripustettu seinille.

Illasta lähdin vielä mopotaksilla keskustan suuntaan missä Doggystylen baarilla oli jotkin baarikisat (darts, biljardi, tikka, minimölkky). Ihan kiva tuollainen yhdistelmäkisa kun tietää ettei kukaan ole paras kaikessa. Oma sijoitukseni oli 2/10 vaikken voittanut yhtään lajia. Tokihan tuossa mölkyn peluussa biljardipöydällä on omat ongelmansa, keilat alkavat aika nopeasti nojaamaan takareunaa kohti. Osallistumismaksua 150b vastaan oli tarjolla The Pizza Companyn tuotteita sekä kisan voittajalle pullo vodkaa. Taisi voittopullosta jotain eksyä minunkin lasiini. :)

Sunnuntai

Sunnuntaina oli vuorossa risteilypäivä, 500 batin hinnalla sai 6h risteilyn missä alkumatkasta kalastettiin, sitten uitiin meressä ja lopulta henkilökunta keitti hyvän keiton niistä kaloista joita kalastettiin alkumatkasta. Tällä kertaa kalasaalis oli vähän nihkeä mutta kyllä siitä riitti koko risteilyporukalle (n .25hlöä) syötävää.

En nyt ihan varmaksi osaa sanoa mutta todennäköisesti oli allekirjoittaneen ensimmäinen kerta kun uin ihan oikeassa meressä. Ainakaan Thaimaassa en ole aiemmin uinut. Ja olihan se mahtava juttu, ensinnäkin veden suolaisuus.. piti ihan ajatella asiaa ja suun pitämistä kiinni ettei olisi suolaa suu täynnä. Ja merenkäyntiäkin oli jonkin verran joten kivasti aalloissa meni ylös ja alas.

6h laivalla tiesi sitä mitä vähän aavistelinkin että jonkin verran pää ja niska paloi auringossa, ehkä sitä aurinkorasvaa pitäisi käyttää enemmän ja hieman vahvempaakin kuin tuo 15 kertoiminen. No eiköhän tämä tästä asetu vielä.

Puhtaat pyykit hain pois pesusta, laskua 75 batia 10 vaatekappaleen pesusta. Mukavan puhdasta ja prässättyä yms.

Illasta ei mitään ihmeellisempää, ajoissa nukkumaan jotta pääsee ylös kohtuuaikaan maanantaina.

Menomatka ja ensimmäiset päivät

Ensimmäinen kirjoitus tälle matkaa tuleekin vasta nyt täältä Thaimaasta. Päivitystahti tällä kertaa on silloin tällöin, ei päivittäin.

Maanantai

Liittymälento Jyväskylästä oli myöhässä lähes tunnin. Finncommin lento, koneena OH-ATJ ATR72-500. Liekö syynä Helsinki-Vantaan kentällä ollut lakko polttoaineen tankkaajien kanssa mutta FC:n konetta tankattiin Jyväskylässä mitä en ole aiemmin nähnyt tapahtuvan. Koneessa oli jonkin verran silmää tekevää porukkaa kyydissä, liekö syynä samana iltana ollut tasavallan presidentin ja muiden pitämät puheet jossain kongressitilaisuudessa Paviljongissa.

Helsinkiin päästyäni lento Bangkokin suuntaan olikin ajallaan. Kone lähti muistaakseni portista 34 mikä on uuden terminaalilaajennoksen puolella. Ihan hienon näköistä ja avaraa tilaa  rakennettu lisää. Tosin minusta voisi melkeinpä laittaa jonkun putken T2 lähtöselvitysalueelta suoraan uusien porttien alueelle, joutuu nimittäin melkoisen mutkan kiertämään nykyisiä reittejä pitkin.

Finnairin lento AY095 lähtöaika aikataulun mukaan oli 23:55 ja kentästä irrottiin 00:15 eli ihan sopivasti aikataulussa. Koneena oli uudehko Airbus A330 OH-LTS. Ihan kiva nyt kun finnairin koneissakin on nuo omat telkkarit jokaisella istuinpaikalla, auttaa kummasti ajankulumisessa. Vaikkei tässä mitään ryyppyreissua olekaan tarkoitus pitää niin silti vähän tykkään kritisoida Finnairin uutta politiikkaa missä ruokailujen ulkopuoliset alkoholijuomat ovat maksullisia. Ei se neljä euroa oluesta (IVA) ole kallista mutta jos lentolipusta maksaa lähes 970 euroa niin voisin olettaa hintaan kuuluvan muutaman tölkin olutta/viiniä/mitä tykkääkään juoda.

Lennon aikana katsoin pari leffaa, Live Free or Die Hardin sekä Napapiirin Sankarit. Uusimman die hardin olin jo nähnyt aiemmin mutta hyvänä kertauksena se toimi. Samoiten Napapiirin elokuva oli ihan mukava leffa, pitää katsoa uudestaan jahka kotia pääsee. Iso plussa myös muusta viihdejärjestelmän tarjonnasta, sarjoja kuten CSI, Simpsonit ja The Big Bang Theory oli jokaista tarjolla noin viisi eri jaksoa. Turistiluokan kuulokkeet ovat vain niin surkeat ettei niillä tahdo kuulla puhetta tv-ohjelmissa kun taas taustamusiikit lyö läpi. Mielestäni tässä olisi hyvä sauma kestävän kehityksen suuntaan kun nuo kertakäyttökuulokkeet korvattaisiin useammin käytettävillä malleilla kuten on esim. Cathay Pacificilla ja Etihadilla.

Tiistai

Lasku Thaimaan kentälle Suvarbhumille tapahtui noin 09:59 Suomen aikaa eli 14:59 Thaimaan aikaa. Passintarkastus/viisumipuolelle oli melkoiset jonot, onnistuin tosin varmaankin tuplaamaan oman jonotusaikani tehtyäni hieman huonon jonovalinnan. Loma on kuitenkin alussa joten 45min odotus oli vielä siedettävä. Aiemmin olin varannut Bell Travelin kuljetuksen klo 16:00 suvarbhumilta pattayalle, josta siis jäin myöhään. Tosin matkalaukku oli kädessä noin 15:55 joten teoriassa olisin ehtinyt, mutta..

Lähdin nostamaan käteistä automaastista. Sekä Siam Commercial Bankin (pinkin väriset automaatit) että TMB:n (siniset laitteet) automaatit tarjosivat nostettaessa 150THB kulua. Pari vuotta sitten ainoa josta jotain kulua meni oli SCB:n automaatit ja niissäkin muistaakseni 20THB. Jäin siis eri automaatteja kentällä kokeilemaan ja jokaisessa tarjosi tuota palvelumaksua mikä sinäänsä on aika iso. Ottaen huomioon että visa debit/creditiltä nostettaessa luottokunta perii vielä lisäksi sen 2,5e+2% nostosta. Esimerkkinä nyt (28.1 18:10 UTC) batin kurssi on 42.2. Eli hintaan lisätään se 150THB joka on noin 3.55e. Sitten se luottokunnan tai muun korttivastaavan prosivio 11,98e. Eli 20 000thb nostosta (473.89e) menee kuluja noin 15.54e. Melkoisen paljon. Pitää harkita jatkossa josko kantaisi käteisenä matkakassan, toki siinä tulee sitten valuuttakurssiriskit ja ennenkaikkea se mahdollisuus että taskuvaras iskee ja matkakassa lähtee.

Eli myöhästyin 16:00 bussista. Seuraava olisi lähtenyt kahden tunnin kuluttua 18:00 mikä oli aika pitkä aika odotella kentällä. Sen sijaan bellin ”portin” vieressä oli toinen bussifirma jolla oli lähtöjä Pattayan suuntaan kerran tunnissa. Hinta 124B. Siihen siis. Odotellessa ehti käydä ostamassa yläkerrasta 1-2-callin prepaidin (99b avausmaksu + 30ob puheaikaa = 399b). Bussikyyti oli ihan mukava, saksalaisia pääasiassa kyydissä.

Tosin tämä olikin sellainen bussikyyti joka ei mennyt Pattayan bussiasemalle vaan jatkoi Sukhumvit roadia suoraan Jomtienille. Jäin kyydistä pois Pattaya Klangin kohdilla josta lavataksi muutaman muun samassa bussissa tulleen jenkin kanssa maksoi 100b minulta tähän Soi Yumen hotellille.

Ekana iltana ei taaskaan muistanut miten tujua tuo Chang olut on.. Mutta tulipahan kierrettyä siinä samalla kaikki tässä Soi Yumella olevat suomibaarit/hotellit eli Majatalon lisäksi Lemoni, River Hotelli, Ossi Bar ja RodeoBar. Aika hiljaista oli kaikissa kyllä, ossin baarilla riisikeittoa söin. Hyvää oli. Ja riittävästi chiliä.

Keskiviikko

Ei mitään ihmeellistä, nukuin pitkään ja iltapäivästä kävelin läheiseen Carrefour ostoskeskukseen hieman shoppailemaan päivittäistavaroita. Melkoisen iso marketti on kyllä. Illalla pyörähdin myös Lemonin baarilla jossa oli jokin arvonta menossa vanhoille asiakkaille. Ei siis minulle. Sieltä sitten takaisin nukkumaan, kummasti uni tuntuu maistuvan.

Torstai

Aamusta nukuin pitkään, taas kerran. Puolen päivän aikoihin lavataksilla keskustaan ja kävelykadulle, joka on siis päiväaikaan ihan ajettavissa oleva katu. Päiväoluet Pattaya Beer Gardenissa, hieno paikka laiturin nokassa. Tuulee kivasti mereltä päin. Siinä huomasin samassa että onnistuin jättämään kotisuomeen Thai-Klupin jäsenkortin jolla olisi saanut pikku alennusprosentit Bobby Fashionista, tuttu räätälifirma soi Diamondilta. Muutamat paidat pitäisi teettää kotisuomeen, hinnat 700b lyhythihaisesta kauluspaidasta ja 900b pitkähihaisesta. Jäin vielä miettimään tilausta..

Illasta tässä Majatalolla oli supersuosittu tietokilpailu jota paikan suomalainen isäntä veti. Porukkaa oli lähes 100 henkeä eli kaikki paikat täynnä ja lisääkin olisi tullut mikäli vaan istumapaikkoja olisi ollut. Ruokaa oli buffetista tarjolla, 100b maksua vastaan. Hyvää oli (kaalilaatikkoa, makaronilaatikkoa, lihapullia ja perunamuusia) vaikkakin yritän välttää ”suomiruoan” syöntiä täällä ulkomailla. Ehtii nimittäin kotonakin syömään näitä.

Tietokilpailun kysymykset

Illasta pyörähdin vielä made in thailandin baarialueella ja tulipa ensimmäistä kertaa kokeiltua mopotaksin kyytiä. Nopea siirtymistapa paikasta A paikkaan B. Hintaa oli muistaakseni 50b. Muutamia tuttuja naamoja näkyi Doggystylen baarilla vaikkakin siellä kuulemma on tilanne aika paljon rauhoittunut muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Täytyy käydä uudelleen joku ilta.

Valokuvat ja videot

Jos ei tässä pidemmälle matkalle ole pariin vuoteen päässyt niin pari vuotta näemmä venähti ennenkuin sain valittua ja lähetettyä loputkin valokuvat edelliseltä reissulta.

Kuvat löytyy tästä: http://www.flickr.com/photos/eph1/collections/72157618105915029/

Pikkubonuksena muutama videonpätkä kiinalaisen uudenvuoden juhlinnasta Singaporessa 2009:

http://www.youtube.com/watch?v=_5X0t0Z1bGA

http://www.youtube.com/watch?v=NjamFazhi-E

Thaimaa osa IV

Näinhän tässä sitten kävi, aikani asiaa pohdittuani (liian kauan siis) tuli varattua lentoliput seuraavaa reissua varten Thaimaan lämpöön.

Lähtöpäivä on kolmen viikon päästä eli 24.1 ja reilun kolmen viikon päästä olisi paluu. Reissun pituutta pohdin aika kauan myös ja lopulta päädyin tuohon em. aikaan.

Lennot Jyväskylä-Helsinki-Bangkok m/p Finnairilla maksoivat yhteensä 967.88 euroa. Ei tuo mitään halpaa hupia ole mutta kerrankos sitä.. :)

Mitään suunnitelmia matkalle ei ole, vielä. Bangkok-Pattaya akseli on varmasti hyvin todennäköinen, Koh Changilla olis kiva käydä kolmen vuoden tauon jälkeen. Samoiten joku pohjoisen kohde esim. Chiang Mai kiinnostaisi myös. Saas nähdä.

Osoitemuutokset

Vähän tulee ajoissa tämä ilmoitus mutta tämän palstan tai nettitermein sanottuna blogin osoite vaihtuu lähiaikoina. Tarkemmin sanottuna eph.fi domaini vanhentuu 15.3.2010 eikä tähän tietoon ole tarkoitus uudistaa sitä.  Joten ennen maaliskuuta osoite vaihtuu eph.fi/blog :sta muotoon eph.iki.fi ilman kansiotarkenteita. Vanhassa osoitteessa tulee pyörimään niin pitkään kuin rekisteri antaa myöden kehoite siirtyä uuteen osoitteeseen joten ainoa mihin todennäköisesti tarvitsee kiinnittää huomiota on RSS-feedi joka pitää tilata uudelleen.