Loman lähetyessä loppuaan oli edessä pari pikavisiittiä, yhdeksi yöksi sekä Bangkokiin että Singaporeen.
Bangkokissa ei mitään ihmeellistä ollutkaan. Hotelliksi valikoitui Bel-Aire Princess sukhumvit soi 5:lta. Hinta yhdeltä yöltä kokonaisuudessaan 2100b eli rapiat 50 euroa. Ihan kiva hotelli, ihan siistin oloinen huone ja uima-allaskin löytyy. Noin 5min kävely BTS:n Nana asemalle. Soi 5:ltä löytyy niin seven-eleven kuin aina auki oleva Foodland kauppa. Ja sittenhän siinä vieressä on sekä sukhumvit soi 7/1 että Nana jos yöelämä kiinnostaa. Niin ja ruamchitillä on toki myös sports academy.
Sen kummempia suunnitelmia illalle ei ollut, kävin syömässä jossain japanilaisessa ravintolassa, nimi ei jäänyt mieleen. Siitä sitten pyörähdin katsomaan uutta HRC:tä tai siis remontin valmistuttua. Myös Sports Academyllä kävin, kebabin testasin ja hyvää oli. Tuli myös käytyä ruamchitin alakerran Thermae baarissa. Täytyy sanoa että oli aikas kylmäävä paikka, eipä siinä muuta.
Paluumatkalla pyörähdin vielä seiskaykkösen aussibaarissa yhdellä. Ei ole vuodessa se seutu paljoakaan muuttunut.
Keskiviikko (14.3) aamuna sitten kentälle, iski laiskuus päälle enkä jaksanut alkaa säätämään bts:n ja airportlinkin kanssa joten otin hotellilta privaattikyydin hintaan 650b. Olihan se aikas iso summa ja ehkä taksin olisi saanut halvemmalla. Ehkä. On sitä seitsemääsataakin pyydetty ko. matkasta. Ärsyttää suuresti edelleen tuo Bangkokin taksitoiminta (sama juttu myös muualla Thaimaan turistimestoissa)… Ollaan niin kovasti taxi-meteriä mutta joko mittaria ei suostuta käyttämään tai sitä on peukaloitu. Ihme vipuilua.
Olin kentällä hyvissä ajoin kun olin kuullut huhua että immigrationissa on välillä ”vähän” jonoa.. Nyt homma oli ihan hyvin organisoitua ja läpi pääsi noin 20 minuutissa. Kävin pyörähtämässä myös CIP First Class loungessa johon pääsee tuolla jokin aika sitten hommaamallani Dinersin kortilla. Varsin kätevää.
Lento Suvarbhumilta Singaporeen kesti jotakuinkin kaksi tuntia. Koneena ThaiAirAsian HS-ABI. Nousi kyllä Airasian pisteet omassa pörssissäni kohisten sen jälkeen kun lentoemäntä tuli tarjoamaan tilavampaa paikkaa joka oli vapaana. Hieno ele vaikkakin ollaan halpalentoyhtiössä. Arvostan.
Singaporen kentältä otin shuttlebussin hotellille hintaan 9SGD. Tällä kertaa pääsin ekana pois. Ajattelin näin viimeisen illan kunniaksi ”laittaa isolleen”. Otin ihan kunnon hotellin, ja kyllähän se maksoikin sitten. Hotellin nimi oli V Hotel Lavender, sijainti lienee suht lähellä geylangia ja muita ”huudeja”. Hinta verojen ja palvelumaksujen kera 180SGD. Elikäs noin 110 euroa. Ihan ok hotelli, iso uima-allas ja hyväkuntoiset huoneet. Äänieristys käytävän puolelle oli tosin aikas huono, heräsin joskus yöllä melkoiseen möykkään.. MRT asema Lavender on käytännössä hotellin alla eli parin minuutin siirtymä ja senkin voi kulkea niin halutessaan suurimmalta osin katettujen tilojen kautta.
Iltasella metrolla joen viereen, kävin syömässä Billy Bomber nimisessä american dinerissä. Sen jälkeen kiertelin parissa baarissa Clarke Quayn ja Boat Quayn alueella. Sen jälkeen totesin että eiköhän tämä ole tässä, ajoissa hotellille ja hyvät yöunet kaaliin.
Lopulta tulikin nukuttua hyvin, herätyskello soi klo 11. Pakkaus ja laukku päiväksi hotellin säilytykseen. Suunta oli metrolla harbourfrontin asemalle ja siitä sentosan saarelle. Metrossa oli jotain häikkää joten piti tehdä pikku kierros. Jälkeenpäin luin uutisista että metrosta oli sähkökaapeli katkennut. Myös sähköeristyksissä on havaittu puutteita.. Ei kovinkaan luottamusta herättävää kyllä.
Pääkohteena sentosalla oli Universalin studioalue. Lippu 74SGD eli ei mitään halpaa hupia mutta tuolla maksulla sai käyttää lähes kaikkia alueen vempaimia ja muita juttuja käydä katsomassa kuten musiikkiteatteria. Jos sinne joku muu on menossa kannattaa harkita normilipun lisäksi Universal Express passia, maksaa joku 30 SGD lisää mutta sillä saa ohitettua normilippulaisten jonot. Ja ne jonot oli muuten pitkät, esimerkiksi minua kiinnosti Jurassic Park aiheinen vesipuisto, vähän kuten joku tukkijoki tai koskiseikkailu särkänniemessä. Mutta kun jonoa oli 80 minuuttia niin kiitos ei, ei sitä helteessä jonota erkkikään. Plussaa toki siitä että ilmoittavat selkeästi paljonko on jonoa ja kauanko kestää arviolta.
Porukkaahan tuolla oli ihan hitosti. Jos vähän yhteenlaskua harrastaa aiheesta että jos jokainen maksaa 74 dollaria sisäänpääsystä – tulee rahaa taloon ihan hitosti. Plus muut syömingit ja juomingit sekä tuliaiset. Toki sisäänpääsylipuista on olemassa varmasti jotain tukkualennuksia yms. matkatoimistoille ja vastaaville.
Kävin katsomassa äänitehosteiden tekemisestä kertovan dokumentin, monsters of rock shown sekä waterworld leffamaailmaan sijoittuvan näytöksen. Ihan näyttäviä olivat.
Viisi tuntia alueella hujahti hetkessä. Poistumisen jälkeen bongasin Hard Rockin jossa tuli käytyä syömässä ja vähän juomassa.
Kotimatka alkoi jo häämöttää joten siinä klo 20 aikoihin poistuin HRC:stä. Saarelta poistumista piti jonottaa noin vartti kun junat oli ihan täynnä. Oli muuten hyvin samankaltaisia monorail junia nämä sentosan kuin mitä oli Kuala Lumpurissa. Ja sama juttu, asemien pituudesta ei homma ainakaan jää kiinni, voisi lisätä vaunuja.
Metrolla harbourfrontista lavenderiin, laukku mukaan ja metrolla kentälle.