Kuukausi: helmikuu 2012

Kuala Lumpur

1. Päivä

Bussikyyti Singaporesta lähti aikataulun mukaisesti 7.45 ja perillä oltiin noin 13.15. Pakollisten rajapysähdysten lisäksi oli noin puolen tunnin tauko jollain ruokamarket/huoltoasemalla noin 1.5h ajon jälkeen. Sinäänsä mielenkiintoinen paikka ettei siellä ollut pankkiautomaattia eikä rahanvaihtopistettä. Luottokorttikaan ei käynyt joten ei tullut mitään ostettua. Onneksi ei ollut nälkä. Vettä olin varannut matkalle riittävästi.

Bussi oli ”88 lapan” yhtiön, ihan ok ”vip bussi” missä istuinjärjestys oli 2+1 ja penkit oli mukavan leveät jalkatukineen kaikkineen. Kerrankin sai nukuttua bussissa joten matkakin meni suht nopeasti. Ihmettelen kyllä miksei Suomessa ole tällaisia busseja jossa olisi panostettu muuhunkin kuin siihen että voi ahtaa maksimimäärän ihmisiä samaan autoon.

Bussi jätti lopulta matkustajat johonkin KL:n esikaupunkialueelle kuten vähän aavistelinkin. Taksikuskit haistoivat mahdollisuuden ja tulivat kyytiä tarjoamaan. Minulla ei ollut mitään hajua siitä missä oltiin, toki suht lähellä keskustaa kun bussin ikkunasta näkyi Petronasin tornit hetkeä aiemmin. Taksikuski kyseli mihin hotelliin olen menossa ja kun asia selkisi kuski sanoi että 22 ringittiä maksaa kyyti. Minulla ei ollut tietoa paikallisesta hintatasosta joten hyväksyin hinnan. Ei ollut paikallista valuuttaakaan joten kyydin hinta sovittiin 10 singaporen dollariin. Jälkeenpäin tarkistin että vaihtokurssi myr->sgd oli aika lähellä oikeaa.

Hotellini on nimeltään Prescott Inn. Sijainti nk. Golden trianglen laidalla. Ihan ok hotelli, isot sängyt, ilmastointi, lämmintä vettä suihkussa, jääkaappi ja ilmainen wifi saatavilla. Monorail asema Medan Tuanku on noin 2min kävelymatkan päässä. Toinen juna-asema Sultan ismail on noin 5min kävelymatkan päässä. Majoituksen hinta neljältä yöltä 520MYR (noin 130 eur).

Hotelliin asettautumisen jälkeen lähdin keskustaa kohti. Vaihdoin rahaa läheisessä Maju Junction ostoskeskuksessa 100e = 398 MYR.

Monoraililla kolme asemaa poispäin. Ei ollut tietoa kaupungista vielä hirveästi joten otin maamerkiksi tuon monorail radan että löytää takaisin hotellille. Muutamassa baarissa kävin kuten ”pahamaineisessa” beach clubissa joka olikin kyllä tosi täynnä ihmisiä. Paluumatkalta löytyi myös Hard Rock Cafe josta ostin KL:n pinssin. Samoin yksi baarin näköinen paikka oli jossa bändi soitti mutta.. se olikin kahvila eli vain mehua ja limpparia oli tarjolla. Hyvin soittivat kuitenkin.

Erikoinen juttu minusta on tämä että sekä beach clubille että HRC:n oli sisäänpääsymaksu eli cover charge 40MYR. No ei, kyllähän baareihin on sisäänpääsymaksut Suomessakin. Mutta erikoisuus oli siinä että sisäänpääsylipulla sai yhden juoman (olut tai shotti). Tässä olisi minusta hyvä juttu myös Suomeenkin. En ymmärrä nimittäin yhtään jonkun esim. Londonin yli kympin sisäänpääsykuluja (lippu+narikka) vaikkei siellä ole edes bändiä soittamassa. Eli käytännössä maksetaan vain siitä että pääsee juomaan.

Hotellilla olin vähän yli puolen yön. Gpsin mukaan 2.2km on etäisyyttä bukit bintangin monorail asemalta hotellille eli ihan kelpo iltakävely.

2. Päivä

Aamusta nukuin suht pitkään, aamiaiselle ehdin kuitenkin. Olin näemmä buukannut huoneen ilman aamiaista, jälkikäteen ostettuna hinta 20MYR eli noin 6 eur. Ihan perus hotelliaamiainen, kokin tilauksesta tekemää munakasta.

Päivällä otin suunnaksi KLCC:n alueen. Äkkiähän siellä meni kolme neljä tuntia pyöriessä. Tuli nähtyä niin petronasin kaksoistornit, tornien alapuolella oleva Suria kauppakeskus kuin edellämainituista noin 1km päässä ollut Pavillion keskuskin. Monta ravintolaa on tuossa Pavillionissa kuten yksi suosikkini pepper lunch. Täytyy tulla joku toinen päivä testaamaan.

Illalla tuli käytyä auringon laskettua vielä KL Menara towerissa, eli hieman samanlainen mitä näsinneula on Suomessa. Myyntikojuja vieri vieressä. Harmittavasti noiden kojujen valot oli suunnattu niin että tuli heijastus takaisin lasista. Ei saanut siis hyviä valokuvia. Harmi.

Tornireissun jälkeen mutkittelin läheisellä alueella aikani etsien jotain yöelämän tapaista mutta aikas rauhalliselta näytti.
Päivän aikana vaihdoin lisää käteistä, 100 e = 402 MYR. Vähän kun vertailee valuuttakursseja saa äkkiä paremmat kurssit ja siis enempi samalla rahalla.

3. Päivä

Aamusta ylös ihmisten aikaan ja suunta kohti KL:n pohjoispuolella olevaa Batu Cavesia. Ihan hieno paikka kyllä. Vajaa 300 rappusta kapusin ja siellä oli isohko luola. Jokin temppeli kaiketi. Alhaalla oli yli 40 metriä korkea kullattu patsas. Lounasta sai patsaan juurelta. Kasvisversio nasi lemakista veden kera 7RM.

Menomatkasta monorailissa oli jotain häikkää – pysähteli asemille 10.. 20minuutiksi ja eikä vaihto KL sentralillakaan ollut ihan moitteeton kun yksi junavuoro jäi kokonaan tulematta. Samalla selkisi tuo että vaihto monorailin kl sentral asemalta junapuolen kl sentralille on vaikeakulkuinen pätkä eteenkin jos on matkatavaroita. Päätin siis tilata taksin jahka matka lentokentälle tulee ajankohtaiseksi.

Kätevästi kyllä junalla pääsi suoraan batu cavesiin, asema on ihan siinä vieressä. Menolippu oli 1 RM ja paluu (jäin puolessa matkassa pois putra asemalla ja kävelin hotellille) 2 RM. Jotenkin outoa että lyhyt matka oli kalliimpi. Noh samapa tuo.

Illasta satoi joten en lähtenyt mihinkään vaan tuli hotelli-ilta.

4. Päivä

Aamusta tulikin herättyä hyvissä ajoin, otin suunnan monorailin avulla chinatownia. Aikani siellä pyörittyäni löysin sieltä mm. Central marketin ja merdaka squaren eli itsenäisyysaukio missä on mm. 100metriä korkea lipputanko.

Illalla suuntasin pavillion ostoskeskukseen pepper lunchiin pihville. Siitä kun pääsin maan tasalle oli irkkubaarin edessä jokin tapahtuma menossa. Liittyi tulossa olevaan st. patrick dayhyn. Ilmeisesti tapahtuma oli vaan etukäteiskutsun omaaville, oli siinä portit ja vahdit mutta niin minä vaan kävelin sisään ja tiskiltä sai ilmaista Guinessia. Onhan se hyvää mutta liika on aina liikaa, en taida tällä reissulla Guinessia tilata.

Kello kävi kuin siivillä mutta hotellimatkalla pyysin taksikuskia tekemään pikku koukkauksen kaksoistornien juurella jotta sain niistä parit fotot otettua yöaikaan.

5. Päivä

Aamu meni vähän kuten pelkäsinkin, huonosti. Ilmeisesti torkutin herätyskelloa liian monesti ja lopulta se ei sitten herättänyt ollenkaan. Taksi oli tilattu 09.00 respasta ja 08.59 respa soittaa ”hello and good morning söör, your taxi is here”. Onneksi suurin osa kamoista oli jo pakattu edellisenä iltana mutta onnistuin silti jättämään pari valkoista paitaa hotellihuoneeseen. Ehkei kannata levittää tavaroita valkoisten lakanoiden päälle.

Taksimatka hotellilta halpalentoyhtiöiden käyttämälle LCCT terminaalille kesti noin tunnin. Kyseinen terminaali sijaitsee Kuala Lumpur International (KLIA) kiitoradan toisella puolella eikä sinne ole esim. junayhteyttä tarjolla. Käsittääkseni tänä vuonna pitäisi tuon pääterminaalin yhteyteen tulla uusi terminaali halpalennoille (KLIA2). Taksimaksu oli kiinteä 90MYR, mittarissa oli joku 86MYR eli ihan ok diili minusta.

LCCT kenttänä on tosi pelkistetty mutta ihan toimiva. Toki kansainvälisten lentojen lähtöporttialuetta en heti löytänyt mutta kysymällä löytyy. En olekaan aiemmin kävellyt platalla (toki aitojen ympäröiminä) mutta uusi kokemus tuokin. Airasia lentoyhtiönä haluaa säästää kaikesta niinpä ei ole putkea koneeseen saati sitten bussikyytiä. Noh voin kyllä kävelläkin.

Airasian lento oli noin tunnin mittainen ja ihan aikataulussaan. Koneena oli 9W-AQE (täytyy vielä tarkistaa rek.no kamerasta jälkeenpäin) uudehko Airbus 320. On kyllä penkkitilat tosi naftit mutta kyllähän tuossa sen tunnin tai maksimissaan kaksi istuu. Tarjoilupuolella oli etukäteen ostamani kolmioleipä. Ihan ok.

Singapore

1. Päivä

Matkalaukku haltuun hihnalta, oli muuten aika paljon laukkua vaikkei ainakaan turistiluokka ollut täynnä, 2/3 paikoista ehkäpä. Tai sitten se minun oli viimeisten joukossa.

Kyyti kentältä hotellille tai siis hostellille järjestyi airport shuttle busilla. Ilmeisesti tuossa otetaan vaan samaan aikaan lähdössä olevat kyytiin eri terminaaleilta sillä yli tunnin istuin ko. minibussissa ennenkuin oma majapaikka löytyi. Tulipahan ilmainen Singaporen kiertoajelu samalla kertaa. Kuljetuksen hinta 9 SGD. Vaihdoin myös rahaa kentältä, 100 eurolla sai 163 singaporen dollaria.

Sitten tuo majoituspuoli, hotellin sijaan hostelli. Miksikö? Rahakysymys sillä tuo majoitus osaa olla hinnakasta. Kolme yötä Mitraa hostellista (427 racecourse road) irtosi 75 SGD:llä. En muista paljonko maksoin majoituksesta edellisellä reissulla mutta varmasti enemmän eikä laatu ollut siellä kummoinen. Kertakäyttölakanoista aina huonoon äänieristykseen.

Hostelli oli kuitenkin ihan ok, ilmastoidut kolmen kerrossängyn huoneet. Oma huone 301 eli kolmas kerros. Ensimmäisenä yönä saikin nukkua ihan privaattina kun ei muita tullut.

Majoituksen järjestyttyä kävin keskustassa pyörähtämässä, orchard kadulta löytyi mm. TGIF ja Hard Rock Cafe. Pinssi lähti matkaan omaa kokoelmaani kartuttamaan.

2. Päivä

Aikaerorasitus alkoi painaa päälle sillä nukuin varmaankin 10h. Eli alakerrassa tarjolla ollut aamiainen meni ohi. Oli muuten isot sängyt, en tiennytkään että tuollaista kokoa on saatavilla kerrossänkyihinkin. Hyvin toimiva wifi huoneessa oli myös iso plussa.

Puolenpäivän jälkeen pääsin liikkeelle ja otin suunnan läheiseen kaupunginosaan eli Little Indiaan. Pienen etsiskelyn jälkeen löysin etsimäni, Bismillah Biryani ravintolan joka kuuleman mukaan tarjoaa singaporen parasta biryania. Ja olihan se hyvää.

Rahat alkoi myös loppua joten vaihdoin lisää. 100 eurolla sai nyt 165 sgd.

Parin mutkan jälkeen takaisin hostellille ja suihkuun. Yläpetillä olikin minulle kuulumattomia vaatteita eli nyt oli luvassa muitakin asukkaita samaan huoneeseen.

Illalla kävin uudella Marina Bayn alueella. Oli Casinoa sun muuta siellä. Etukäteisopiskelu kannatti ja muistin ottaa passin mukaan sillä ilman sitä ei ulkomaalainen pääse sisään. Ja 21 vuoden ikärajakin on.

Hiton iso Casino oli kyllä, kuulemma 600 pelipöytää. Erikoinen juttu sinäänsä ettei casinolla ollut baaria mutta siellä sai polttaa sisällä. Liekö ainoa paikka Singaporessa missä saa sisällä savutella.

Alueella on myös Marina Bay Sands hotellikompleksi. Kolme hotellitornia on yhdistetty toisiinsa katolla olevan skyparkin avulla jossa on mm. uima-allas hotellin asukkaille. Kävin kolmostornissa Ku De Ta ravintolassa drinkillä ja tsekkaamassa miltä öinen Singapore näyttää 57. kerroksesta katsottuna. Gin tonic maksoi lähes 22 SGD eli aikas hinnakas paikka. Toisaalta Sandsista löytyy myös sky park johon sisäänpääsymaksu on 20 SGD. Joten tuohon verrattuna tuo drinkillinen versio oli enempi omaan mieleeni. Ja myöskin edukkaampi.

Hostellilla tapasin samassa huoneessa asuvan, noin 25 vuotiaan saksalaisnaisen. Ihan mukava likka oli jutella niitä näitä.

Yöllä yhden – puoli kahden aikaan huoneeseen tuli vielä kaksi uutta asukkia. Jotka toki sytyttivät kaikki valot. Just joo. En kyllä ihan ymmärtänyt miksi uudet asukit piti tuohon aikaan laittaa huoneeseen jossa jo todennäköisesti nukutaan kun samassa kerroksessa oli kaksi muuta samanlaista 6 hlön huonetta tyhjillään..?

3. Päivä

Ensimmäistä kertaa aamiaiselle. Eipä ollut ihmeellinen, kahvi/tee ja paahtoleipää. No tyhjää parempi sekin.

Seuraava kohde oli Singaporen eläintarha. Metron ja bussikyydin yhdistelmällä pääsi perille noin 1,5h matka-ajalla. Tämä on se tarha joka on kuuluisa yösafaristaan missä jonkinlaisen keinovalaistuksen avulla eläimiä voi nähdä myös yöllä.

Monenlaisia eläimiä tuli nähtyä, valkoisesta tiikeristä norsuun. Päivälippu, ”junalippu” puiston sisällä ja venekyyti yhteensä 27 SGD. Aika meni nopeasti, neljä-viisi tuntia vierähti ihan huomaamatta.

Hostellilla suihkun jälkeen keskustaan ja uudelleen Marina Bayn alueelle. Edellisen visiitin yhteydessä bongasin mainoksen Titanic näyttelystä (www.titanic.sg) joka herätti heti mielenkiintoni. Näyttelyn pitopaikkana oli hotellin viereinen Artscience museum. Sisäänpääsylippu 24 SGD.

Museo itsessään on hieno lasipalatsi veden äärellä. Sisäänpääsy kerroksesta kun meni kaksi kerrosta alaspäin varsinaisiin näyttelytiloihin olin todellisuudessa veden pinnan alapuolella. Vähän hirvitti tietäen millainen Singaporen maaperä on. Pääasiassa vetistä savea. Ja täyttömaata. No eiköhän nuo insinöörit tiedä mitä ovat rakennuttaneet.

Olihan se aikas mielenkiintoinen näyttely. Titanicin 1 ja 3 luokan hytit oli kalustettu sinne kuten myös se aulaportaikko. Aikas vaikuttavaa. Sitten oli sitä autenttista pikkutavaraa näytillä joka on nostettu hylystä. Ja kyllähän sitä oli jos jonkunnäköistä nippeliä ja nappulaa, mutteria ja pulttia.

Museosta ulos tultuani mietin että mitäs nyt. Samaan aikaan jokivene tööttäili rannassa joten pikku juoksut ja sinne. Lippu Marina Baylta Boat Quaylle maksoi 8 SGD. Ei halpaa mutta edullisempi mitä taksi samalle matkalle. Sai muuten aikas hyviä kuvia öisestä Singaporesta.

Parit oluet otin Boat Quayn Prince of Wales pubissa jossa oli oikein bändi soittamassa (tuopin hinta 13-15 SGD). Metrolla takaisin hostellille. Palatessani sain haltuuni aiemmin päivällä varaamani bussilipun huomisen Kuala Lumpurin matkaa varten. Bussilippu kustansi 30 SGD.

4. Päivä

Herätyskello soi 06.15, kamojen pikapakkaus mahdollisimman hiljaa muita herättämättä. Aamiaistakin oli saatavilla, hyvä. Bussin lähtöaika 07.45 ja noin kilometrin kävelymatka oli edessä sitä ennen. Hyvin löytyi bussin lähtöpaikka City Square Mallin vierestä.

Menomatka

Noniin, edellisen reissun paluusta seuraavan alkuun kului noin vuosi ja viikko. Melkoisen pitkä aika mutta menihän se. Jäi vähän harmittamaan ettei koskaan tullut kirjoitettua valmiiksi loppuja merkintöjä edelliseltä reissulta..

Menomatkan (20.2.12) oli reititys Jyväskylä-Helsinki-Frankfurt-Singapore. Eka lento flybellä, ensimmäistä kertaa pääsin heidän siivilleen sitten viime syksyn jälkeen kun ostivat Finncommin. Koneena oli jo FC:n ajoilta oleva vanha tuttu OH-ATG. Nyt flyben aikana peruslipun hintaan ei kuulu matkatavaraa eikä tarjoilua lennon aikana. En ole matikkanero mutta noinkohan on nyt kannattavampaa myydä kahden työntekijän voimin niitä kolmen euron kahveja ja kuuden euron leipiä asiakkaille kuin ennen ne kuului hintaan? Ei muuten kovinkaan moni ostanut mitään. En minäkään.

Helsingissä oli kolmen tunnin vaihtoaika Lufthansan lennolle Frankfurtiin. Löysin T2->T1 käytävältä keinutuoleja, kuuluivat johonkin keinutuolien kokoontumisajot -kampanjaan. En tiennytkään että uusia keinutuoleja vielä valmistetaan.. täytyy selvittää asiaa tarkemmin jahka on aikaa kotiinpaluun jälkeen.

Frankfurtin lennolla koneena oli LH:n D-AIDH, A321. Melko täyttä oli mutta siinähän se meni. Tarjoilupuolella oli vain jokin lämmin leipä viinimukin kera. Odotin saavani ihan aterian mutta toki tuokin on parempi kuin finskin kylmät leivät euroopan lennoilla.

Lento laskeutui ajallaan vaikkakin lähtö jäi vähän myöhään kun piti poiketa jäänpoistossa. Aika jännän näköisillä vehkeillä sumuttavat aineen koneen päälle, puomin päässä olevassa kopissa näkyi olevan ihminen mutta olikohan kuormuriin rakennettu kauko-ohjaus vai oliko siellä toinen kuski. Kysymykseen ei ole minulla vastausta vielä ainakaan.

Frankfurtissa noin tunnin vaihtoajalla jatkot Singaporeen. Lippuja kun ostin lokakuussa oli tarjolla myös Frankfurtin sijasta vaihtopaikkana Munchen. Kallistuin Frankfurtin puoleen jahka siellä oli kalustossa tarjolla ihan aito A380 verrattuna Munchenin A340een.

Singaporen lennolla koneena oli LH:n uusin A388 D-AIMH, kutsumanimeltään New York. Aika normin kyydin tuolla sai, en huomannut oikein mitään eroa esim. A340een verrattuna. Tokihan tuo kolmekasikymppisen maksimilähtöpaino herättää kunnioitusta (yli 500 000kg) mutta niin vain taivaalle päästiin 1min 15sek kiihdytyksen jälkeen.

Illallista tarjottiin hetimmiten koneen lähdettyä, stroganoffia. Ihan ok ruoka lentokoneruoaksi. Kyytipoikana otin pari lasia viintä. Ajattelin että tästähän saa hyvät unet otettua mutta ei. Koko lennon aikana (12h lento) sain nukuttua ehkä puoli tuntia korkeintaan tunnin. Siispä tuli kateltua leffoja lukuunottamatta lähes koko AVODin (audio video on demand – eli se telkkari siinä selkänojassa) tarjonta läpi.

Aamiaista tarjoiltiin noin 1h 45min ennen laskeutumista. Munakasta oli tarjolla eikä siitäkään mitään valittamista ollut. Laskeutuminen Changille oli aika tarkalleen aikataulussa. Oma paikka oli 63H eli pääsin turistiluokasta ulos ensimmäisten joukossa.

Raportti jatkuu myöhemmin Singaporen vaiheilta..