Lueskelin eilen illalla ennen nukkumaanmenoa jotain lehteä minkä nappasin hotellin alakerrasta mukaani. Sen mukaan eilen 26.päivä oli kiinalaisen uuden vuoden ensimmäinen päivä ja tänään toinen. Molemmat ovat myös yleisiä vapaapäiviä kouluista, töistä jne.
Aamulla heräilin siinä yhdeksän jälkeen, aamiaiseksi paahtoleipää (ilman paahtoa), teetä ja nuudelikeittoa. Ihan jees olosuhteet huomioon ottaen. Metrolla kaupunkiin, voisin tarkentaa etäisyydeksi hotellilta asemalle noin 0,8km. 1.20SGD maksoi lippu jälleen vaikka jäinkin yhtä asemaa aiemmin pois mitä eilen. Ei ollut mitään tarkkoja suunnitelmia mihin mennä joten lähdin City Hallin asemalta kohti Raffles hotellia. Tosi hieno paikka kaiken kaikkiaan se, useampia rakennuksiahan siinä on. Ymmärsin melko nopeasti miksi siinä hotellissa maksaa yö listahinnaltaan 600SGD. Varsinaisen hotellirakennuksen taakse oli rakennettu eräänlainen premium-ostoskeskus missä oli useita pikkuputiikkeja. Monet niistä tosin oli kiinni tämän yleisen vapaapäivän takia. Hotellin oma matkamuistomyymälä oli tosin auki, ostin postikortteja ja pari jääkaappimagneettia. Melkoisen hinnakkaita olivat muut tuotteet. Sellainen hotellin posliini(?) pienoismalli olisi maksanut 50SGD, pirun hieno sinäänsä. Pitää vielä miettiä josko sellaisen ostaisi myöhemmin..
Toki kun Rafflesiin asti on päästy, pitää nauttia yksi Singapore Sling -drinkki. Minikertauksena historiasta sen verran että tuon drinkin kehitti ko. hotellin baarimikko 1910-luvulla ja jostain olen lukenut arvioidun määrän paljonko sitä on tarjoiltu Rafflesissa pelkästään. En muista sitä enää, mutta iso oli luku kuitenkin. Olihan se ihan hyvää, ei voi kieltää. Lueskelin myös etukäteen että tuota drinkkiä myydään nykyään hotellilla niin paljon että se on tehty tiivisteeksi jo aiemmin ja siitä tehdään asiakkaille drinkit. Niin ja taisi se olla meikäläisen kallein yksittäinen drinkki mitä olen juonut, listahinta 23 SGD++ ! Siinä oli hotellin alueella useampia paikkoja mistä voi drinkin tilata. Päädyin itse lopulta siihen Courtyardille eli sisäpihan terassille.
Jatkoin matkaani Rafflesilta suntec mall city ostoskeskukseen, ei mitään ihmeellisempää siellä vaikkakin pitäisi olla yksi suurimmista Singaporessa. Monet putiikit kiinni myös siellä. Siitä ylikulkusiltaa pitkin jatkoin vieressä olleeseen Marina ostoskeskukseen. Söin lounasta yläkerran ruokatorilla. En nyt ihan varma ole mitä se oli, suomalainen vastine varmaan aika lähellä karjalanpaistia tulisemmalla kastikkeella. Ihan hyvää ja täyttävää oli. Hinta 8SGD veden kanssa (itseasiassa serveteistä veloitettiin 0.3SGD lisää).
Jatkoin matkaani rantaa kohti. Näin etäällä Singapore Flyerin, maailman isoin maailmanpyörä siis. 28 vaunua ja yhteen vaunuun menee max. 28 hlöä. Sinne siis. Matkalla ihmettelin että mikäs katsomo tässä on merelle päin… Lippu flyeriin maksoi 29.5 SGD eli ei mikään halpa juttu. Tosin sinne oli mentäessä lähes samanlainen turvatarkastus mitä lentokentälle (reppu läpivalaistiin jne.). Lainaksi sai myös luurit ja vastaanottimen joista pystyi kuuntelemaan selostusta.
Ja olihan ne melkoiset maisemat, wow. Näki miten pieni suuri kaupunki tämä on. Todella tiukasti rakennettu paikoin, mutta taas toisaalta lisää rakennetaan kokoajan esim. Marina Bayn alueelle vastarannalle flyerista. Ja ne laivat meren rannan läheisyydessä, niitä oli varmastikin yli sata. Huomasin jo eilen lentokoneesta että nyt on muuten hieman enemmän botskia mitä esimerkiksi Helsingissä. Ja niiden tyhjien katsomoiden tarkoituskin selvisi. Siitä katsomon edestähän menee Singaporen Formula1-katurata! Nolottaisi kyllä nyt jos olisin ääneen asiaa aikaisemmin ihmetellyt. Kyllähän viime vuonna niitä kisoja tuli telkkarista katsottua (ensimmäinen F1-iltakisa) ja näytettiin muunmuassa Flyeria useammankin kerran. Kierros maailmanpyörässä kesti muuten aika tarkalleen 25 minuuttia.
Siitä kun ulos pääsin, jalkauduin katsomaan rataa vielä tarkemmin. Varikkopilttuut ja lähtösuora, jotenkin tuntui hienolta olla ”pelipaikoilla” vaikkei mitään kisaa ollutkaan nyt. Varikkopilttuun yhteydessä ollut lämpömittari näytti +33, ihan riittävästi siis. Käppäilin siitä rantaa myöden ”durianeiden” (Singaporen konsertti- ja teatterikeskus) lähelle ja sillan yli toiselle puolen, merlion (merileijona?) patsaalle. Sen näki jo flyeristä ja kun tulin itse tuntia paria myöhemmin paikalle niin paikka oli edelleen mustanaan turisteja. Vaikkakin olihan se hieno patsas. Löysin siitä läheltä sillan alta(!) Starbucksin kahvilan josta ostin ”iced coffee” eli jääkahvia. Aika jees, viilentää mukavasti.
Siitä sitten hyppäsin hetken mielijohteesta turistijokilaivaan joka ajaa jokea ylös Clarke Quaylle asti. 13SGD maksoi lippu jolla olisi päässyt samalla rahalla takaisin merlionille. Päätin kuitenkin jäädä kyydistä pois Clarke Quayn (CQ) vastarannalla jossa oli ”päätepiste” ja vene lähti takaisin alaspäin. Siinä oli central ostoskeskus, melkoisen iso se on kyllä. Sillan yli ja CQ:n aluetta tutkailemaan. Hauskasti rantaravintoloiden ulkotilat muistuttivat kuin jotain huvipuistolaitetta. Siellä sisäkujalla oli ”sairaalaravintola”. Aika hauska idea kyllä, terasilla oli muunmuassa pyörätuoleja istuimien tilalla, sairaalasänkyjä sohvina ja katossa leikkaussalilamppuja. Hetimmiten CQ:n vieressä oli Xtreme Swing paikka, missä toinen laite on kuin jättimäinen keinu ja toinen on kuin benji-hyppy väärinpäin, eli maasta taivaalle. Otin videoakin siitä, saas nähdä onnistuuko. En kyllä itse uskaltaisi, sen verran heikot hermot on…
Illalliseksi söin hawaian pitsan italialaisessa ravintolassa CQ:n alueella. Se ja tuoppi tigeria, 36SGD. Ei erityisen halpaa mutta ei nyt ylikallistakaan. Tilavuusmitoissa on jotain häikkää täällä, pint oli 0,5l tuoppi täyteen (eli aika lähelle oikein) Flyerin ravintolassa (12SGD) mutta esim. CQ:lla pint olikin 0,4l (15SGD). No eipä tuolla nyt niin suurta merkitystä ole. Ensimmäinen oma kosketukseni Singlishiin (paikallinen kieli, englantia siis pienin muutoksin) oli muuten tuossa italialaisessa paikassa kun kysyin ”Can i pay with credit card?” ja vastaus ”Can!”.
Illallisen jälkeen sain vähän haeskella 7-eleveniä, ostin lopuiksi aamuiksi kuppikeittoainekset valmiiksi ja pullovettä. Sitten taksilla hotellille takaisin, 6.80SGD maksoi. Jonkin verran olen nyt käytellyt täällä ravintoloissa ja isommissa kaupoissa luottokorttia jotta tuo kentältä nostamani 200 SGD riittäisi. Saas nähdä.
Tosi harvassa on täällä nettikahvilat/wifi-pisteet jos vertaa vaikka Bangkokiin missä varmaan joka toisella soilla on nettikahvila. Ensimmäisen nettikahvilan näin nyt illalla siinä central ostoskeskuksessa. Illalla kirjoittelin hotellilla postikortit valmiiksi jotka voisi huomenna sitten postittaa. Nukkumaan puolen yön jälkeen. Hotellin telkkarista tuli Niemisen ja Nalbandianin matsi, jonka Jarkko hävisi. Australian avoimet oli turnauksen nimi, en tiedä oliko kuinka vanha matsi sitten.