Julkaisuajan huomio: Koska tuntuu nämä lähes valmiit postaukset jäävän ”draftiin” eli julkaisemattomaksi yhdistelen tekstejä hieman, tässä samassa postauksessa tulee kolmen saaren kokemukset samalla kertaa.
Ko yao noi 13-16.2.2017
Perille ja oikealle saarelle viimein päästyämme oli aika tutustua meille varattuun majoitukseen nimeltään Suntisook Resort. Aika vähän löytyi netistä kokemuksia/suositteluja saaresta tai majapaikoista joten tämä tuli valittua pääasiassa bookingin arvioiden perusteella.
Kolmen yön majoituksen hinta oli 2000b/yö mikä oli todennäköisesti kallein hinta mitä itse olen maksanut ikinä majoituksesta Thaimaassa. Kokonaisuutena ja saaren sijainti huomioonottaen pidin hintaa silti kohtuullisena. Resortilla oli noin kymmenkunta bungalowia sekä ravintolarakennus.
Yao noin saari on nk. muslimisaari eli suurin osa asukkaista ei ole uskonnoltaan buddhalaisia kuten muualla Thaimaassa pääasiassa on. Käytännössä tätä ei kuitenkaan huomannut juuri mitenkään.
Turistin näkökulmasta suurin ero lienee se ettei alkoholia myydä tai nautita juurikaan julkisesti. Esimerkiksi omalla resortilla ei ravintolassa myyty olutta eikä hotellihuoneessa ollut ”minibaaria”. Yao noin saarelta löytyi muutenkin vain muutama kauppa josta alkoholia sai ostettua.. kovaan hintaan. Eli jos mieli tekee olutta tai muuta niin kannattanee tuoda ne tullessaan esim. Phuketista. Hintaesimerkkinä pieni pullo samsong rommia maksoi yli 300b, mantereen 7-elevenissä hinta on muistaakseni 100b pinnassa.
Lavataksiliikennettä saarella oli vain ”tilauksen mukaan” joten kätevin tapa liikkua on ilman muuta vuokrata mopo. Omamme vuokrattiin suoraan resortilta hintaan 300b/päivä + polttoaineet.
Resortti vastapäätä oli ihan mukavan oloinen ranta jossa tuli käytyä useampaan kertaan kävelyllä/uimassa. Tosin ainakin tällä saarella vuorovesi vaikuttaa melkoisesti, aamuisin ja iltaisin vesiraja pakenee useamman kymmenen metriä.
Ruokaravintoloita saarelta löytyi useampia mielenkiintoisia, muutoin yöelämää ei käytännössä ole ollenkaan. Mikä sinäänsä ei haitannut ollenkaan, kiva välillä rauhoittua. Ravintolasuosituksena annan resortin oman ravintolan jossa tuntui käyvän myös ”ulkopuolisia” asiakkaita syömässä. Paikan pad thai oli erityisen hyvää minusta.
Kokonaisuutena voin suositella Yao Noin saarta ilman muuta mikäli loman tarkoitus on vain oleilla rannalla ja syödä hyvin. Jos mielessä on bileet ja vilkas yöelämä kannattaa mennä muualle, esimerkiksi Phi Phille.
Ko Phi Phi 16-18.2.2017
Phi Phin visiitistä päätettiin vasta ihan viime tingassa katseltuamme karttaa että mihinkä mennä Yao noin jälkeen. Kartalta osui silmään Phi Phin saaret, elikkäs sinne. Laivaliput Yao noilta ostettiin jo etukäteen ja tällä kertaa kyseessä olikin speedboat. Melkoista rytkytystähän se oli mutta mukava kokemus.
Itsessään saari on aika pieni ja siellä on loppuviimein melko vähän tekemistä jollet halua sukeltaa, snorklata tai nauttia alkoholipitoisia juomia. Päivällä toki voi myös rannalla istuskella.
Phi Phin erikoisuutena olivat nämä ”bucket” eli ämpäriin tehdyt juomat. Melkoisesti vodkaa ja vähän lantringia eli noussee päähän suht nopeasti. Alkuillan hinnat olivat 100-200b välissä mutta puolenyön maissa hinnatkin näyttivät nousseen 300-400b tuntumaan eli näin se markkinatalous toimii.
Meillä ei ollut sen kummempaa suunnitelmaa mitä tehdä Phi Phillä joten pääasiassa vain oleiltiin ja seikkailtiin pitkin ahtaita ja sokkeloisia kujia. Saarella itsessään ei ole autoja eikä mopoja joten suht turvallista liikenteen puolesta. Herätti kyllä ihmetystä miten kaikki talot ym. ovat rakennettu kun ei kuorma-autoilla pääse paikalle. Lisäksi kunnioitusta herättää se tieto että käytännössä koko saari tuhoutui Aasian tsunamissa vuonna 2004, reilussa 10 vuodessa paikka on rakennettu käytännössä uudelleen.
Majoitus oli katsottuna etukäteen JT House’sta. Pääasiassa hostellitoimintaa pyörittävällä paikalla oli myös muutama oma huone tarjolla. 1500b/yö. Huoneessa olleet kalterit jäivät vähän epäselviksi että mitä varten ne olivat. Tuskinpa tavan hotellihuoneista löytyy niin arvokasta omaisuutta että murtautua kannattaa.
Ko Lanta 18-24.2.2017
Lantalle siirryttiin Phi Phi:ltä perinteisemmän laivan avulla. Matka-aika oli noin tunnin luokkaa eikä lipun hintakaan ollut montaa sataa batia.
Lantan satamasta heittäydyttiin oikein turistimoodiin ja otettiin tuk tuk kyyti hotellille. Majoituspaikkana oli Niceview Resort jonka hinta oli tuhannen batin luokkaa per yö sisältäen pienimuotoisen aamiaisen (paahtoleipää, kahvia, hedelmiä). Hinta puolet vähemmän mitä Yao Noilla mutta toki eihän tämä majoitus sitten ollutkaan rannalla. No näkymät oli hienot.
Yhtenä päivänä oli sähkökatko josta oli kylläkin ilmoitettu jo aiemmin, liittyi käsittääkseni koko saaren sähkönsyöttöön joten hiljaista oli koko päivän. Illalla kun muualle oli sähköt jo palautuneet, meidän resortille ei. No saatiin kynttilöitä lainaksi joten hätä ei ollut tämän näköinen, toki juoksevaa vettä vessan vetoon alkoi kaivata.
Resortilta otettiin mopo lainaksi, hinta 250b/vrk + polttoaineet. Taksipalveluita olisi ilmeisesti ollut tarjolla aiempia saaria paremmin mutta mikäs siinä oli mopolla ajellessa. Mukavaa puuhaa.
Ko Lanta itsessään on jo aika iso saari. Ympäri ei ihan pääse ajamaan mutta Old Lantan puolelta jos lähtee ajelemaan sataman kautta kohti länsipuolella saarta olevaa majakkaa (jonkinlainen nähtävyys tämä oli, ei käyty kuin parkkipaikalla) tulee ajomatkaa yli 40km. Old Lantalla kannattaa käydä, siellä oli pieniä putiikkeja ja ravintoloita rannassa, käytiin useamman kerran tuolla.
Muita suosituksia ei tullut kirjattua oikein ylös, sataman läheisyydessä oli jonkinlainen ostoskeskus missä saattoi shoppailun haluja tyydyttää. Beach garden ravintola löytyi muutaman kilometrin päästä hotellilta joka todettiin hyväksi.
Ko Lantaa voi suositella oikeastaan kaikille, paitsi jos olet biletystä vailla jota ei löydetty juurikaan – ei sitä kyllä oltu vaillakaan. Rantoja sekä mukavia ravintoloita sen sijaan löytyi riittävästi.