Singapore (7. Päivä)

Aamusella kahdeksalta ylösnouseminen oli jotenkin normaaliakin vaikeampaa. Tiedä sitten miksi nukuttais niin kovasti. Hotellilta aamiaiseksi paistettua riisiä possun kera (190b ++). Tsekkasin itseni ulos siinä puoli kymmenen aikoihin, kokonaislasku joitain kymppejä auki 5 000b (pari putelia tuli otettua kalliista minibaarista). Ehkäpä tonnin luokkaa bateina oli säästöä kun vihdoin swiss parkista pois.

Taas purnaan noista taksihommista, kolme taksia pysäytin sukhumvitin varrelta, ”no meter to airport” oli se yleisin vastaus. Ja 500b sopimushinta oli ainoa mitä tarjottiin. Kyse ei ole rahasta, tuo noin 11 euroa ei ole paha hinta puolen tunnin ja noin 25km matkasta, jos ajattelee mitä sama maksaa Suomessa. Mutta jos ollaan mittaritakseja niin sitten niitä tulisi myös käyttää. Sain tällä viikolla lisäinfoa tulevasta junayhteydestä kentän ja kaupungin välillä. Se onkin erillinen systeemi skytrainista ja pääasema tulee rautatieaseman(?) yhteyteen. Toivottavasti tulee kuitenkin vaihtoyhteys skytrainiin. Voisi olla että seuraavan kerran tulen Bangkokiin kentältä junayhteydellä – eiköhän se muutamassa vuodessa nyt valmistu.

Kentällä olin sitten ajoissa, noin puoli yhdentoista aikoihin. Kone melko täynnä kuulemma joten paikkaa 40G tarjottiin check-inissä. Kentällä suhteellisen paljon suomalaisia (aurinkomatkalaisia), tosin päiväfinski lähteekin suurinpiirtein samoja aikoja. Kolmentoista yön päästä sitä pitäisi olla tässä itsekin, kokka kotia kohti.

Cathay Pacific oli ihan jees lentoyhtiö, koneena B777-300ER B-HNG. Ei se enää ihan tuore kone ollut, vähän nitinää ja natinaa siellä sun täällä.. Jotenkin tuli kotoisan finnairin MD-11set mieleen. Muuten hyvä lento, ruoka (kanaa riisillä, miksi muuten aina kanaa?) ihan ok tosin salaatissa oli katkarapuja joten se jäi väliin. Pääasiassa aasialainen henkilökunta oli mukavan palvelualtista (sama mitä oli etihadilla viimevuonna) ja se lentoemojen hymy! Se pelastaisi vähän huonommankin päivän mikäli sellainen sattuisi olemaan. Paikka oli tosiaan se 40G, viimeinen rivi keskimatkustamossa, käytäväpaikka. Lento oli noin 10min etuajassa perillä (lasku 02L). Tuo lentovuoro onkin Hongkongista Singaporeen ja siinä välilasku Bangkokissa. Mietinkin tuota jo aiemmin, kun ei lähtö/paluuajat osu yksi-yhteen täällä Singaporen päässä.

Singaporen kenttä mukavan oloinen ja siisti. Passintarkastuksessa jouduin hetken jonottamaan mutta ei mitenkään ylipitkästi, olisiko vartin verran. Arrival Shopista ostin kolme tölkkiä carlsberg olutta (maksimi minkä saa verovapaasti ostaa ja tuoda) 5,90SGD.

Pankkiautomaattia sai hieman haeskella, mutta lopulta löytyi terminaalin nurkasta. Automaatti tiesi muuten nimeni, en ole aikaisemmin moista huomannut missään maassa vaikkakin aika monessa on tullut rahaa nostettua. Sitten taksiin. Tiesin että metrollakin pääsisi kaupunkiin mutta ei jaksanut sen kanssa alkaa säätämään. Palvelu oli hyvin järjestetty, joku heppu viittoili asiakkaita ja autoja yhteen jonka jälkeen kuski ajoi taksijonosta hieman sivuun lastausta varten. Kätevää.

Autona oli Toyota Crown, hieman vanhempi pirssi siis. Mukava kyyti muutoin, ja tilaa riitti matkustaa. Jos nyt ei autoon tankattua kengurubensaa lasketa. Kuski oli kuin ilmetty James Brown, mukavan oloinen heppu vaikkakin paikoin oli vähän kielimuuria ”paikallisesta slangista” johtuen. Kertoi ajaneensa 31 vuotta taksia ja nähneensä alueen totaalisen muuttumisen. Matkaa hotellille tuli kuitin mukaan (!) reilu 16km ja maksu taisi olla lähes saman verran jonka pyöristin pariinkymppiin.

Sitten hotelliin. Nimeltään Hotel 81 Palace. Ihan ok paikalta nukkumiseen se vaikuttaa, budjettihotellihan se on mikä oli tiedossa jo etukäteen. Samoin se että sijainti on ”red light district” eli punaisten lyhtyjen alue. Melkoisen aktiivista se itsensämyymistouhu on kyllä, mielestäni aktiivisempaa kuin pattajalla mitä monet pitää kauhean pahana paikkana :). Lisäksi lähin metroasema Aljunied on melko kaukana, tosin lähtiessäni kaupunkia ihmettelemään kävelin ensiksi muutamia kortteleita harhaan ja väärään suuntaan. Kyllä tämä kommunikaattori Gpspaikannuksella on ihmeellinen peli. Ei tuolla geylangin alueella missä hotelli sijaitsee ole montaakaan valkoihoista turistia. Yhden ehkä kaksi näin tuolla reilun kilometrin kävelymatkalla hotellilta metroasemalle. Sen sijaan intialaisia, kiinalaisia, malesialasia jne. tuntuu olevan enemmistö asukkaista alueella. Ei se nyt sinäänsä haittaa. Voi olla että tulee nyt tulevina päivinä käytettyä taksia aika paljon, sen verran edukkaalta se vaikuttaa.

Hotelilla olin siinä 16.30 ja tuntia myöhemmin lähdin kaupunkia tutkimaan. Melkoisen kuumaa ja hiostavaa täällä on kyllä päiväsaikaan. Tai paremmin sanottuna kuumuus ei tunnu mutta hiki virtaa pelkästä istumisesta. Metro vaikuttaa melko siistiltä (automaattiovet!), vaikkakin aika täydehkö juna oli se millä tulin. Lipun ostaminen kävi helpohkosti automaatista, 1.20SGD maksoi matka alijuendilta raffles city asemalle (+1 SGD pantti matkalipusta jonka saa takaisin kun palauttaa kortin automaattiin).

Raffles City asemalla päättelin olevani lähellä joenrantaa kun tuuli oli melkoinen (toki olin aiemmin kartasta katsonut hieman suuntaa minne mennä). Joten joen rantaan, paikan tarkempi nimi on Boat Quay. Ensin on aukiota ja sitten alkaa baarialue. Ilta oli jo sen verran pitkällä että ajattelin ottavani pari tuoppia ja sitten nukkumaan hyvissä ajoin. Päädyin ravintolaan nimeltä Dallas Restaurant&Bar. Melkoisen kallista se oluen juonti on täällä (kuten taitaa todennäköisesti olla kaikkialla), 14SGD tuopilta (täällä on näemmä tapana ilmoittaa hinnat ilman ”alvia” +7% ja palvelulisää +10%). Tosin ilta kahdeksaan asti happy hour tarjouksessa ”buy 1 get 1 for free”. Pitää pitää mielessä tämä jos alkaa jano iskemään. Toisaalta, tässä pitäisi tehdä ja nähdä melko monenlaista muutamassa joten oluen juonnille tuskin jää pahemmin aikaa. Melko hyvät valikoimat eri oluita näyttäisi olevan hanassa tässä Boat Quayn alueella, heinekeniä, guinessia, stellaa, hoegaardenia jne.. Huomasin olevani todella lähellä päiväntasaajaa kun päivä vaihtuu yöksi yhden tuopillisen aikana.

Paluumatkalla hain 7-elevenistä prepaid-puhelinkortin kännykkään (8SGD) ja ostin samalla hieman aamiaistarpeita kun ei hotellilla ole ravintolaa. Huoneessa on sentään vedenkeitin ja pari pussia teetä. Lopulta iltapalalle Boat Quayn McDonaldsiin, McChicken ateriana maksoi jotakuinkin 6SGD. Tosin huomasin jälkikäteen että Burger King olisi ollut lähes tien toisella puolen.

Paluumatka oli tarkoitus tehdä metrolla, mutta vastaantullut taksi vei voiton. Muutaman korttelin päässä Boat Quaysta tähän geylangiin kyyti kustansi 7,70SGD, pyöristin kahdeksaan. Kätevä kyllä tuo taksisysteemi autoissa, katolla on eräänlainen näyttö missä lukee sen tila kuten ”on hire” (=kyydillä) ”on call” (=puhelintilauksella) ”change” (=tarkoittanee sitä maksua ollaan suorittamassa ja auto on kohta vapaa) ja sana taxi lukee neonvihreällä silloin kun auto on vapaana. Tuskinpa täälää kuulee ko. järjestelmän ansiosta kovinkaan monesti samanlaisia fiksuja heittoja mitä Suomessa kuten ”ooksä vapaa?” vaikka lamppu palaa katolla… Kalustokin on melko monipuolista, löytyy Toyota Crownia, Chrysler 300C, MB E(220CDI), Hyundai Sonataa.

En ole vielä päättänyt mitä huomenna tekisi mutta eiköhän sitä jotain keksi. Raffles hotelli, Sentosan saari, Singapore Flyer (maailmanpyörä, se maailmanisoin) sekä Singaporen eläintarha kiinnostaisi ainakin.

Bangkok (1. Päivä)

Lähtö Helsingistä noin vartin myöhässä, laskeutuminen Bangkokiin 20 minuuttia aikataulusta jäljessä. Koneena OH-LGE, yksi kolmesta finskin koneesta johon ei bisnesluokan uudistuksen myötä (olisko muutama vuosi sitten?) laitettu omia näyttöjä kun tiedossa oli että koneet ei montaa vuotta ole laivastossa. Eli ei katsottu leffaa sitten, mitä nyt syrjäsilmällä jotain Richard Geren pätkää jota näytettiin ”yleisellä puolella”.

Sitten se tuoli, olihan se ihan mukava joo. Mutta nyt kun sitä on perusteellisemmin testannut niin jäi vähän kyseenalainen olotila, olisiko se paikka maksettuna hintansa värti (tokihan bisnekseen kuuluu paljon muutakin extraa kuin se penkki, mm. oma lähtöselvitys, loungeoikeus, paremmat ruoat koneessa, matkatavarat tulee nopeammin hihnalle jne.). Mutta kyllä se aina turistijakkaran voittaa – sain jopa nukuttua koneessa muutaman tunnin. Yhteenvetona finnairin vanhoista MD-11 koneista voisi sanoa että ei tule ikävä sen jälkeen kunhan uudet airbussit tulee.

Bangkokin kentällä oli kyllä mielenkiintoista kävellä sen jälkeen kun muistaa minkälaista tapahtumaa siellä oli reilu kuukausi sitten. Ihan siistiin kuntoon olivat paikan kuitenkin saaneet. Passintarkastuksessa oli riittävästi tiskejä auki joten montaa minuuttia ei tarvinnut jonottaa. Matkalaukku tuli hihnalle suht nopeasti, mitä nyt laukun ympärille laitettu vyö oli pudonnut pois. Täytyy siis ostaa uusi.

Tästä päästäänkin sopivasti seuraavaan aiheeseen eli se kentältä poistuminen. Odotan kyllä melkoisen paljon sitä kunhan saavat avatuksi skytrain yhteyden kaupunkiin. En tiedä onko bkk:n kentällä yhtään rehellistä taksia, tällä(kin) kertaa otin taksin kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ”public taxi” tiskiltä, ei mitään limusiinijuttuja. Ei siinä mitään, kuski ja auto löytyy ja kaupunkiin päästään pikatietä. Mutta ei sitä mittaria tälläkään kertaa saanut päälle laitetuksi. Ehkäpä olisi pitänyt heti kentällä vaihtaa autoa, mutta en sitä tehnyt. Perillä kuski ilmoitti hinnaksi 600b ”six-handreed”, aikamme neuvoteltua maksoin hänelle neljäsataa, siinäkin taitaa olla ainakin satanen ylihintaa. Tavallaan harmittaa että alan ”ränäämään” moisesta jutusta, kolleega hänkin on tavallaan, mutta kai sen mittarin käyttö on niin vaikeata. Periaatteeni on tipata 50b vähintään mittaria käyttävää kuskia, mutta eipä niitä ole montaa kohdalle sattunut omien Thaimaan reissujeni aikana.

Hotelli on sijaitsee sukhumvitin soi 11lla, näin sanoi ainakin hotellivoucherissa ollut osoite. Jonkinverran sai taksikuskin kanssa hakea paikkaa, sillä hotellin opaskyltti oli jäänyt muiden kylttien taakse. Ihmekös ettei heti löytynyt… Minusta soi 11/1 toimisi osoitteena paljon paremmin. Muuten ihan siisti perushotrelli, huoneen ikkunasta näkymät naapurin rakennustyömaalle. Sijainti on mielestäni tosi hyvä kun skytrain asema on hetimmiten kulman takana.

Otin hetimmiten ekana iltana tuntumaa kaupunkiin ajamalla skytrainilla tahattomasti väärään suuntaan alkuperäiseen tarkoitukseen nähden. Noh ei suurta vahinkoa päässyt tapahtumaan, asematasolta kerros alaspäin ja toiset portaat ylös niin löytyi oikea suunta. 15b maksaa ykkösalueen lippu. Ensimmäisen päivän kunniaksi otin jalkahieronnan hotellin lähikadulla sijainneesta paikasta, 250b/tunti.

Illalla kävin katsastamassa uuden Sport’s academyn joka sijaitsee tuossa melko lähellä sukhumvitin varrella (ruamchitt plaza tmv.). Olihan se ihan hienoksi laitettu, jonkin verran pienempi tosin mitä edellinen paikka. Hoegaarden jäi vielä testaamatta mutta eiköhän tässä ehdi vielä. Tapasin Tuomon sportissa jolle annoin samalla suomesta tuomani juustopaketin, ihmeen kylmänä oli paketti säilynyt koneen ruumassa. Vaihdoin muutaman sanan myös sportin omistajan, Riston kanssa joka vaikutti ihan mukavalta tyypiltä.

Illalla myöhemmin tein pienen baarikierroksen tuomon kanssa jonka aikana tuli käytyä playersissa joka vaikutti ihan samanlaiselta kuin vuosi sitten. Pari beer baaria soi seiskalla ja kirsikkana pohjalla muutama a-go-go paikka soi cowboylla. Sitten sevenelevenin kautta hotellille nukkumaan.